Työkalu yritysten arvioimiseen numeerisesti
Ajattelin tällä kertaa jakaa teille kiinnostavat sijoituskohteet postauksista tutun excel tiedoston, jolla arvotan yrityksiä ja yritän välttää täysin paskojen yritysten ostamisen. Historiallisen datan hyvyys ei tietenkään ole tae tulevasta, mutta tyypillisesti loistavat yritykset pystyvät tekemään tulosta riippumatta markkinatilanteesta. Sen takia näen tärkeäksi arvioita yrityksiä niiden edellisten vuosien onnistumisen perusteella. Kirjoituksen lopusta löytyy linkki Google Drivesta ladattavaan tiedostoon ja kerron tässä kirjoituksessa lyhyesti jokaisen parametrin tarkoituksen sekä miten tiedostoa pitää käyttää.
Miten taulukkoa pitää täyttää?
Taulukon lataamisen
jälkeen avaa tiedosto. Tiedoston avaamiseen tarvitset joko Excelin, Google
Sheetsin tai Openofficen. Ota tiedosto muokattavaksi (enable editing) ja hyväksy
tiedostossa olevat makrot (enable content). Tiedostossa oleva Click Me makro
vaatii toimiakseen sisällön hyväksymisen.
Aloita taulukon käyttö
painamalla Click Me ja syötä yrityksen nimi (esim. Elisa). Makro luo
automaattisesti kopion Pohja välilehdestä ja nimeää uuden välilehden yrityksen
nimellä (huom. välilehden nimi voi olla maksimissaan 31 merkkiä pitkä). Älä tee
mitään muutoksia Pohja välilehteen, koska muuten kaikki tiedot kopioituvat
uuteen välilehteen.
Laita soluun C1
(Vuosiluku) 2017, D1 soluun 2016, jne. Tämän jälkeen tiedosto on valmis
vuosikatsausten selaamista varten. Uusien kolumnien lisääminen onnistuu
painamalla C-kolumnia oikealla hiirenpainikkeella ja painamalla kopioi/copy.
Paina uudestaan C-kolumnia ja paina liitä kopioidut solut/insert copied cells.
Tällä tavoin voit yksinkertaisesti jatkaa taulukkoa tuleville vuosille.
Jokainen harmaa solu on
kohta, johon sinun pitää löytää jotain täytettä. Suurin osa valkoisista
tyhjistä soluista ovat automaattisia laskukaavoja. Vihreät solut ovat
alasvetovalikkoja, joissa valitaan käytössä oleva valuutta. Valuutta
vaihtoehdot ovat EUR, SEK, NOK, DKK, USD ja CAD.
Tieto numeroiden takana
Käydään sitten jokainen
parametri hyvin nopeasti läpi, jotta sinun on helpompi ymmärtää niiden
tarkoitus. Joidenkin parametrien osalta voi käyttää myös muitakin
laskentatapoja, joten ethän pahastu minun käyttämästä laskukaavasta.
Liikevaihto: Yrityksen myyntituottojen summa, josta on vähennetty arvonlisävero.
Liikevaihdon kasvua pidetään tyypillisesti hyvänä asiana. Alla oleva muutos solu
vertaa liikevaihtoa edelliseen vuoteen. Kaksinumeroisesti kasvavat yritykset
mielletään yleensä kasvuyrityksiksi. Kirjaa liikevaihto miljoonina.
Liikevoitto: Liikevoitto on yrityksen tulos, josta on vähennetty liiketoiminnan kulut
ja poistot. Yli 10 % liikevoittomarginaalia pidetään yleensä jo hyvänä, mutta
se on hyvin paljon riippuvainen toimialasta. Kirjaa liikevoitto miljoonina.
Tilikauden voitto: Tilikauden voitto on liikevaihto, josta on
poistettu liiketoiminnan kulut, poistot, verot, korot sekä voitonjaot. Yli 5 %
tilikauden liikevoittoa voi pitää jo hyvänä. Kirjaa tilikauden voitto
miljoonina.
Oman pääoman tuotto: Yrityksen saama tuotto omalle pääomalle. Hyväksi
ROE-arvoksi mielletään 15 % ja erinomaisesta oman pääoman tuotosta puhutaan yli
20 % ROE-arvon jälkeen. Luku on toimialariippuvainen ja se on esimerkiksi
finanssialalla (ylikapitalisoidut pankit, esim. Nordea) paljon pienempi kuin
lääkeyrityksillä. Kirjaa arvo prosentteina.
Sijoitetun pääoman tuotto: Yrityksen saama tuotto omalle ja sijoitetulle
pääomalle (=velka). ROI arvo ei ole niin toimialariippuvainen kuin esim. ROE.
Hyväksi ROI-arvoksi mielletään 15 %. Kirjaa arvo prosentteina.
Velkaantumisaste: Velkaantumisaste kuvaa yrityksen korollisen velan
ja oman pääoman suhdetta. Hyvällä tasolla oleva velkaantumisaste on 10-60 % ja
tyydyttäväksi tilanteeksi sanotaan 60-100 % velkaantumisastetta.
Velkaantumisaste voi olla negatiivinen, jolloin yritys on nettovelaton. Kirjaa
arvo prosentteina.
Omavaraisuusaste: Omavaraisuusaste kuvaa yhtiön omarahotteisen
pääoman suhdetta varallisuuteen. Mitä suurempi luku on, niin sitä parempi.
Erinomaiseksi omavaraisuudeksi lasketaan jo 50 %. Kirjaa arvo prosentteina.
Osakekohtainen pääoma: Yrityksen oman pääoman määrä osaketta kohden.
P/B: Osakkeen arvostuksen ja osakekohtaisen pääoman suhdetta kuvaava luku.
Alhainen P/B-arvon osakkeet mielletään arvo-osakkeiksi, mutta alhainen P/B-luku
ei automaattisesti tarkoita, että yritys on hyvä sijoituskohde. Korkean
P/B-luvun yrityksiin kuuluvat esimerkiksi IT-yritykset, jotka sitovat vähän
pääomia. Matalia P/B-arvoja nähdään tyypillisesti pääomaintensiivisillä
aloilla.
Osakekohtainen tulos: Yrityksen liiketulos jaettuna osakkeiden
määrällä.
Osinko: Yrityksen osakkeen omistajille maksama voitto-osuus.
Osingonmaksusuhde: Yhtiön osingon määrä suhteutettuna osakekohtaiseen
tulokseen. Osingonmaksusuhde voi hyvinkin ylittää 100 %, koska yrityksellä voi
olla rahavaroja joita käytetään osingonmaksuun. Osingonmaksusuhteen ollessa
korkea (>80%) kannattaa miettiä, että voiko yritys jatkaa osingon
kasvattamisuralla, jos pieniä töyssyjä tulee liikevoittoon ja rahavaroja ei ole
jaettavaksi.
Varat: Yrityksen taseessa olevien kaikkien varojen summa. Varat koostuvat sekä
lyhytaikaisista (esim. rahavarat) että pitkäaikaisista varoista (esim. liikearvo).
Varojen määrään en erityisesti kiinnittäisi huomiota, koska niiden muuttaminen
on täysin kirjanpidollista ja arvot eivät välttämättä kuvaa todellisuutta.
Kirjaa varat miljoonina.
Rahavarat: Yrityksen kassasta löytyvän rahan määrä. Kirjaa rahavarat miljoonina.
Pitkäaikaiset korolliset velat: Pitkäaikaisten korollisten velkojen määrä, joilla
takaisinmaksuaika on yli vuosi. Näihin kuuluvat esim. rahoituslaitoksilta
saadut lainat. Kirjaa velat miljoonina.
Pitkäaikaisten korollisten velkojen suhde
liikevoittoon: Luku, joka
kertoo kuinka monta vuotta kuluisi velkojen maksamiseen nykyisellä
liikevoitolla.
Operatiivinen kassavirta: Yksi tärkeimmistä luvuista. Operatiivinen
kassavirta kuvaa yrityksen kassaan saamaa rahaa omasta liiketoiminnastaan. Jos operatiivinen
kassavirta on negatiivinen, niin se tarkoittaa sitä, että liiketoiminta ei
tuota lainkaan rahaa vaan pelkästään kuluttaa sitä. Jos kassavirta on pitkään
minuksella, tulee se johtamaan konkurssiin. Kassavirran laskemiseen ei voi
käyttää kirjanpidon kikkoja, joten tämä kuvaa todella hyvin liiketoiminnasta
saatavaa rahan määrää. Kirjaa arvo miljoonina.
Investointien kassavirta: Yrityksen investointeihin käyttämä kassavirta.
Erityisesti kasvuyrityksillä tämä on todella korkea negatiivinen luku. Luku on
siis käytännössä aina negatiivinen, mutta kirjaa kuitenkin taulukkoon tämä
positiivisena lukuna laskukaavaa varten. Kirjaa arvo miljoonina.
Vapaa kassavirta: Operatiivisesta kassavirrasta tehtyjen
investointien jälkeinen luku. Vapaan kassavirran yritys voi käyttää lainojen
maksuun, omien osakkeiden ostoon ja voitonjakoon (osinko). Tämä olisi siis hyvä
olla positiivinen luku.
P/FCF: Vapaan kassavirran suhde yrityksen arvoon. Alhainen P/FCF arvo (< 10) tarkoittaa
sitä, että yritys on edullinen suhteutettuna sen generoimaan vapaaseen kassavirtaan.
Tämän muuttumista kannattaa siis seurata, koska se kuvaa hyvin yrityksen
arvostuksen muuttumista rahantekokykyyn.
Osakkeiden määrä: Yrityksen kaikkien osakkeiden määrä. Taulukossa osakkeiden
kokonaismäärä merkataan tuhansina. Esim. 2 300 265 355 osaketta
merkataan taulukkoon seuraavasti: 2300265,355.
Osakkeen hinta: Yrityksen yksittäisen osakkeen markkina-arvo. Itse olen taulukossa
käyttänyt vuoden viimeistä noteerausta.
Markkina-arvo: Yrityksen markkina-arvo saadaan kertomalla
osakkeiden määrä osakekohtaisella arvolla. Markkina-arvo on laskettu
miljoonissa.
Voittokerroin: Osakkeen hinta jaettuna osakekohtaisella
tuloksella. Kuvaa yksinkertaisesti sitä, että kuinka monta vuotta yrityksellä
kestää tehdä osakkeen arvon verran voittoa nykyisellä tuloksentekokyvyllään.
Alhaisen P/E-luvun (< 10) yrityksiä ovat esimerkiksi finanssialan yritykset
ja korkean P/E-luvun yrityksiä kasvuyritykset (>20). Korkea P/E-luku ei
automaattisesti tarkoita huonoa sijoitusta, kunhan tulevaisuuden näkymät
toteutuvat suunnitellusti.
Mitäs näistä luvuista nyt saa sitten irti?
Ei välttämättä yhtään
mitään, mutta oikein tulkitsemalla se voi helpottaa hyvin yritysten löytämistä.
Esim. korkean ROI-arvon, alhaisen velkaantumisasteen, kohtuullisen
osingonmaksusuhteen ja alhaisen P/FCF-arvon omaava yritys voisi olla hyvä
sijoituskohde. Tällöin yrityksellä on todennäköisesti vahva brändi tai vähän
investointeja vaativa toimiala (korkea ROI), paljon omaa pääomaa suhteutettuna
velkaan (alhainen velkaantumisaste), mahdollisesti kasvava ja ainakin vakaa osinko
(kohtuullinen osingonmaksusuhde) ja edullinen hinta suhteutettuna
rahantekokykyyn.(alhainen P/FCF).
Sijoitusmenestyksen
takaaminen tietyllä osakkeella ei ole kuitenkaan näin yksinkertaista, koska
siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät, mutta uskon osakeanalyysin auttavan
karsimaan ainakin pahimmat häviäjät mahdollisista hankinnoista. Toivottavasti
taulukosta on jollekin ihmiselle hyötyä!
Kommentit
Lähetä kommentti