Osinkoinsinööri

Törmäsin eilen (28.09.2018) ajatuksia herättävään kirjoitukseen uusimmassa Arvopaperissa, jossa aiheena oli eläkevarojen riittäminen nykyiselle ja tulevalle sukupolvelle. Eläkeaiheinen edellinen kirjoitukseni saa siis vielä ainakin tämän verran lisää jatkoa ajankohtaisen artikkelin myötä. Aloitetaan ensiksi kuitenkin hieman taustatiedoilla ennen asiaan menemistä. Data taustatietoja varten on pääasiallisesti kerätty joko Eläketurvakeskuksen sivuilta tai Työeläkelaitokselta. Edellisenä vuonna eläkkeitä maksettiin Suomessa yhteensä 27.0 miljardia, josta 21.3 miljardia rahoitettiin työeläkemaksuilla ja 4.3 miljardia euroa otettiin suoraan eläkevaroista. Suomella oli vielä tämän vuoden alussa rahastoituna 202.3 miljardia euroa eläkevaroja, joista karkeasti 44 % on osakemarkkinoilla, 38 % korkosijoituksissa ja loput 18 % on jaettu kiinteistösijoitusten sekä muiden sijoituslajien kesken. Työeläkesijoitukset ovat tuottaneet suotuisassa markkinaympäristössä yli 5 % vuodessa aina vuodesta ...

Toukokuussa saimme kuulla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ns. eläkelupauksesta. Eläkelupauksen ajatuksena olisi kasvattaa kaikkien alle 1 400 € nettona kuukaudessa eläkettä saavien ansioita 100 eurolla (nettona) kuukaudessa. Antti Rinne onkin lähiaikoina aktivoitunut kalastamaan suomalaisten ääniä tulevia vaaleja varten monenlaisilla lupauksilla. Ajatuksena tämä eläkelupaus onkin ihan kiva, mutta itseäni alkoi mietityttämään tämän lupauksen kustannus veronmaksajille. Kaikennäköistä voi tietenkin lupailla ja harvaa vaalilupausta ylipäätänsä edes pidetään. SDP:n kannatuksen kasvusta johtuen voisi sanoa, että eläkelupaus ainakin saatiin markkinoitua hyvin äänestäjille. Kaikki saadaan kuulostamaan halvalta, kunhan luvulle ensin tehdään tarpeeksi monta jakolaskua.