100 € korotus kuukausittaiseen eläkkeeseen maksaa miljardin vuodessa



Toukokuussa saimme kuulla Suomen Sosialidemokraattisen Puolueen puheenjohtajalta Antti Rinteeltä ns. eläkelupauksesta. Eläkelupauksen ajatuksena olisi kasvattaa kaikkien alle 1 400 € nettona kuukaudessa eläkettä saavien ansioita 100 eurolla (nettona) kuukaudessa. Antti Rinne onkin lähiaikoina aktivoitunut kalastamaan suomalaisten ääniä tulevia vaaleja varten monenlaisilla lupauksilla. Ajatuksena tämä eläkelupaus onkin ihan kiva, mutta itseäni alkoi mietityttämään tämän lupauksen kustannus veronmaksajille. Kaikennäköistä voi tietenkin lupailla ja harvaa vaalilupausta ylipäätänsä edes pidetään. SDP:n kannatuksen kasvusta johtuen voisi sanoa, että eläkelupaus ainakin saatiin markkinoitua hyvin äänestäjille. Kaikki saadaan kuulostamaan halvalta, kunhan luvulle ensin tehdään tarpeeksi monta jakolaskua.


Kuvitellaan nyt tilanne, että seuraavassa vaaleissa SDP voittaa ja Antti Rinteestä tulee pääministeri. Hän sattuukin olemaan sanansa mittainen mies ja toteuttaa eläkelupauksensa sellaisenaan. Mitä tämä eläkelupaus sitten maksaisi veronmaksajalle? Mennään sitten vihdoin asiaan.

Aloitetaan kuitenkin sillä, että laskelmissa on jouduttu käyttämään hieman oletuksia ja arvioita, mutta suurin osa datasta on kerätty joko Tilastokeskuksen tai Eläketurvakeskuksen sivuilta. Vaikka oletuksia ja arvioita on jouduttu hieman tekemään, niin suosittelen kiinnittämään kuitenkin huomiota laskelmien takana olevaan tarinaan eikä niinkään tuijottaa ”eksakteja” numeroita ja niiden 100 %:sta todenmukaisuutta. Laskemiini lukuihin voi ottaa vaikka turvallisen ±10 % hajonnan molempiin suuntiin, niin saadaan todennäköisesti oikeanlainen arvio.

Oletuksia ja arvioita olen käyttänyt seuraavissa asioissa:
  • Tilastokeskuksen mukaan eläkeläisten osuus koko väestöstä kasvaa 26 % vuoteen 2032 mennessä, kun se vuonna 2016 oli 19.9 %. Oletuksena on se, että alle 1 400 € kuukausittaista nettoeläkettä saavien osuus pysyy muuttumattomana (51.9 % eläkkeensaajista) ja eläkeläisten osuus kasvaa lineaarisesti.
  • Alle 1 400 € kuukausittaista nettoeläkettä saavien osuus on laskettu diagrammista, joten siinä on hyvin todennäköisesti pieni virhe.
  • Tilastokeskuksen mukaan työikäisiä on 75 000 vähemmän 2030 mennessä. Oletettu, että veronmaksajien osuus pysyy silti vakiona ja työikäisten määrä vähenee lineaarisesti.
  • Oletettu, että kasvavat menot kuitattaisiin 100 %:sti tuloveroilla. Maksajiksi siis ajateltu tässä tapauksessa palkansaajat, jotka ovatkin usein joutuneet maksumiehiksi tälläisissä tapauksissa. Nykyisenä mantrana on ollut kasvattaa mielummin tuloihin perustuvaa progressiivista verotusta tai nostaa haittaveroja.

Oletin kasvavien eläkemenojen kaatuvan palkansaajien niskaan, koska tälläkin hetkellä tuloveroilla katetaan 35 % koko verokertymästä (vuonna 2016). Jos mukaan lasketaan vielä sosiaaliturvamaksut, niin prosentti nousee yli 63:n. On siis jopa melkoisen todennäköistä, että näin siinä kävisi.

No miltäs se kustannus nyt sitten näyttää? Alla olevasta taulukosta on mahdollista nähdä 100 € kuukausittaisen korotuksen vaikutus seuraavan 15 vuoden ajan. Vuonna 2016 eläkkeensaajia oli 1 558 900 kpl, joista noin 808 980 kpl sai käteen eläkkeestä alle 1 400 €/kk. Palkkatuloisia veronmaksajia oli vuonna 2016 2 105 000 kpl. Vuodesta 2016 eteenpäin eläkkeensaajien, alle 1400 €/kk nettoeläkkeiden saajien sekä veronmaksajien määrä ovat laskutoimituksia yllä olevien oletusten ja tilastokeskuksesta saatujen ennusteiden perusteella.


Keskimääräinen palkkatuloista verojaan maksava kaveri sai pulittaa valtiolle tuloveroja yhteensä 6 573 € vuonna 2016. Eläkelupaus kasvattaisi siis keskimääräistä palkkaa saavan jampan tuloverojen määrää jopa yli 7 % (ei prosenttiyksikköä vaan prosenttia). Hyvin todennäköisesti tämä tietysti jaettaisiin kuten progressiivisessa verotuksessa on tapana, mutta voisin väittää, että varsinkin pienituloisella ei ole hirveästi hinkua maksaa edes paria sataa euroa enempää veroa. Korotuksen määrä on jo vuonna 2016 korkea ja se vain kasvaa ajan mittaan veronmaksajien määrän vähentyessä ja eläkeläisten määrän kasvaessa.

Ottaen huomioon, että eläkeläisten määrän kasvu tuo mukanaan paljon muitakin suuria kulueriä, kuten ylipäätänsä peruseläkkeen maksamisen, niin tälläinen ekstra tulee olemaan valtavan kova taakka kokoajan harvinaisemmaksi käyvälle veronmaksajalle. Progressiivista verotusta ei kannata enää hirveästi kiristää, koska korkeakoulutetut hyväpalkkaiset työntekijät hakeutuvat lopulta töihin toiseen maahan. Mitä jos rahaa haettaisiin ihan näihin peruseläkkeisiinkin vaikka laittamalla ammattiliitot ja hallintarekisterissä olevat sijoittajat maksamaan veroa osingoistaan?


Kirjoitus on julkaistu myös Piksu.net sivustolla, jossa olen kirjoittajana omalla nimelläni.

Kommentit

  1. Tietenkään laskutoimitus ei ole ihan näin yksinkertainen, koska ainakin osa luultavasti maksettaisiin työeläkerahastoista, joissa on nyt hieman yli 200 miljardia euroa. Onko sieltäkään rahojen nostaminen pitkällä tähtäimellä järkevää on toinen asia, mutta SDP:ssä on paljon niitä, joiden mielestä työeläkerahastojen varoja voisi käyttää enemmän muihinkin tarkoituksiin. Onhan houkuttelevaa, kun lähes käden ulottuvilla on 200 miljardia euroa, vaikkakin ne on alun perin tarkoitettu muuhun tarkoitukseen...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eipä tietenkään. Eläkkeen nostamisen lisäksi muitakin kuluja aiheutuu ikääntyvästä kansasta. Rahaa eläkkeitä varten tietty voitaisiin kerätä muualtakin, mutta kirjoituksen ajatuksena olikin vain kertoa paljon tämä lupaus maksaisi.

      Poista
  2. Unohtui vielä... On myös muita keinoja saada rahaa eläkkeisiin. Esimerkiksi voitaisiin leikata yritystuista. Yritystuethan on pääosin hukkaan heitettyä rahaa ja niistä on pääosin enemmän haittaa kuin hyötyä markkinoiden kannalta.

    VastaaPoista
  3. Rinteen puheet voi jättää omaan arvoonsa, koska hän ei esittänyt miten lupaus rahoitetaan. Hyvää oli kuitenkin se, että eläkkeet nostettiin keskusteluun. Työeläkettä saavat nimittäin köyhtyvät hiljaa mutta varmasti. Ai miksikö?
    No siksi, että työeläkkeet nousevat vähemmän kuin palkat joka vuosi. Tämä johtuu demareiden läpi ajamasta ns. taitetusta indeksistä, jonka laskentakaava takaa, että työeläkkeen ostovoima heikenee joka ikinen vuosi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta! Lupaukset ovat kivoja, mutta oikeasti niiden rahoittaminen on mahdotonta. Toivottavasti Rinne ei ole seuraava pääministerimme!

      Poista

Lähetä kommentti

Suosituimmat tekstit viimeiseltä 30 päivältä

Nordnet vs OP -osakevälittäjien kilpailutus

Ostot 21 - BASF, Kemira ja MOWI

Näin kuukausisäästät alaikäiselle Nordnetin Indeksirahastoon

Kuukausikatsaus 2020 - 11

Vieraskynä: Opintolainan käyttäminen sijoittamiseen

Nordnetin ETF-kuukausisäästäminen muuttui maksulliseksi

Kuukausikatsaus 2020-10

Korona on lottovoitto yli 100 000:lle suomalaiselle

Paranna kassavirtaasi ja maksat vähemmän

Ostot 15 - Injeq