Osinkoinsinööri

Kirjaan kuukausikatsaukseen kaikki tuloni ja menoni. Kuukausikatsauksissa nähtävät luvut ovat henkilökohtaisia, vaikka samassa taloudessa asuu toinenkin henkilö. Olemme puolisoni kanssa päättäneet jakaa kaikki yhteiset kustannukset tasan puoliksi. Hieman muista bloggaajista poiketen kuukauteni vaihtuu aina 19.päivä palkkapäivästäni johtuen. Kuukauden ajanjakso on siis aina 19.päivästä 18.päivään. Tulot & Menot   Tulot Nettopalkka: 2696.65 € Muut tulot: 73.32 € Osingot: 118.36 € Menot Menot: 2079.72 € Menot asuntolainan ja opintolainan kanssa: 2446.35 € Arvo-osuustilille tehdyt siirrot: 460.29 € Lainanlyhennys: 0 € Kassavirtalaskelma: Tulot yhteensä: 2888.33 € Asuntolainan lyhennys (sis. ylimääräisen lyhennyksen): 400.00 € Opintolainan lyhennys (sis. ylimääräisen lyhennyksen): 100.00 € Lainanlyhennys: 0 € Arvo-osuustilille tehdyt siirrot: 460.29 € Osingot: 118.36 € Elämisen kustannukset ("Menot"): 2079.72 € Käteinen (suluissa edellinen kuukausi): 1733.53 € (2003.57 €) Kom

Monet valitsevat suorat osakesijoitukset, jotta oikeilla valinnoilla on mahdollisuus päästä indeksin ylittävään tuottoon. Suorat osakesijoitukset valikoituivat myös minulle sijoitustavaksi heti alkumetreillä, koska toivoin yrityksiin perehtymällä pystyväni tekemään ylituottoa. Erittäin harvoilla ylituoton tekeminen kuitenkaan onnistuu ja päätin tarkastella tässä kirjoituksessa miten minun osakevalintani ovat tuottaneet verrattuna S&P500 ja OMXHGI -indeksiin kyseisenä aikana. Jotta en voi huijata ja valita vain niitä osakkeita, jotka ovat nousseet, niin teen vertailun blogiin kirjoittamistani yhtiöistä. Kirjoitin 2-3 vuotta sitten hetken aikaa kiinnostavat sijoituskohteet -kirjoitussarjaa, minkä aikana tutustuin yhdeksään eri yhtiöön. Kirjoitukset löytyvät blogistani tämän listauksen alta. Mennään suoraan asiaan ja katsotaan miten Osinkoinsinööri onnistui tekemään (yli)tuottoa verrattuna kahteen suosittuun indeksiin valitulla ajanjaksolla. Ylituottoa pystyy tekemään onnistunei

Verojen maksamista pitää tärkeänä melkein jokainen suomalainen, koska sillä voidaan taata hyvinvointivaltion ylläpitäminen. Korkean veroasteen vuoksi suomalaisilla on pääasiallisesti korkea elintaso ja hyvä sosiaaliturva, vaikka järjestelmän ulkopuolellekin on mahdollista joutua. Yhteistä suurimmalle osalle suomalaisista on kuitenkin se, että kukaan ei halua verojen kiristyksiä, mutta palveluiden taso pitäisi nousta ja/tai palkkojen nousta julkisella puolella. Samaan aikaan Suomen valtion budjetti on ollut alijäämäinen jo vuosia. Palvelun tason ylläpitäminen tai nostaminen ilman lisätuloja kuulostaa ilman lisävelkaa mahdottomalta yhtälöltä. Koronaviruksen aiheuttama taantuma aiheutti sen, että Suomen valtion budjetti on entistäkin enemmän alijäämäinen. Joidenkin arvioiden mukaan Suomen valtion budjettialijäämä voi kasvaa lähivuosina 7-10 miljardiin per vuosi. Pahimmassa tapauksessa tämä alijäämä tarkoittaa sitä, että Suomi kuluttaa rahaa 117,4 prosenttia suhteessa tuloihin (Suomen valt