Osinkoinsinööri

  Kuukausikatsauksien tekeminen on ollut vahva perusta blogilleni sen ensimmäisistä päivistä lähtien ja iso osa julkaistuista artikkeleista onkin näitä. Kuukausikatsauksien tekeminen on itselleni mukavaa ajanvietettä ja avaan niissä kaikki talouteni yksityiskohdat niin talouden näkökulmasta kuin muutenkin. On vain hyppysellinen asioita, joita en avaa kuukausikatsauksissani ja nekin tyypillisesti liittyvät joko työelämään tai muihin ihmisiin, joista en kirjoita julkisesti ymmärrettävistä syistä. Uskon vahvasti siihen, että avoimuus paistaa myös lukijoille, joten samaistumispinnan löytäminen on helpompaa kuin ilman avoimuutta olisi mahdollista saavuttaa. Kuukausikatsaukseni koostuvat niin menojen ja kulujen kategorisoinnista, mutta mielenkiintoista on itse kullekin sijoitus- ja nettovarallisuuden seuraaminen kuukausi kerrallaan kohti ultimaattista tavoitettani, eli vuodessa 2040 siintävää taloudellista riippumattomuutta . Kuukausikatsaukset toimivat erinomaisena päiväkirjana siitä, että

Alter egoni, Osinkoinsinööri, täyttää jälleen vuosia. Ensimmäisestä blogitekstin julkaisusta on kulunut jo kuusi vuotta. Mihin ihmeeseen aika kuluu näin nopeasti? Ei ole aikaakaan siitä, kun nettovarallisuuteni oli negatiivinen ja sijoitussalkkuni oli vain tuhat euroa. Pitkälle ollaan tästä tilanteesta päästy, kun nykytilannetta tarkastelee. Perustin blogini aluksi itseäni varten, jotta voin dokumentoida matkaani kohti ultimaattista tavoitettani eli taloudellista riippumattomuutta. Ajattelin tavoitteen saavuttamisen olevan mielekkäämpää ja helpompaa, kun on vaikeina aikoina mahdollisuus reflektoida tehtyä matkaa ja jo saavutettuja asioita. Tämän lisäksi toivoin, että matkani seuraaminen saattaisi motivoida muita vaikeista lähtökohdista lähteneitä nuoria ottamaan oman tulevaisuuden omiin käsiin ja olematta hyväksymättä köyhyyden ”automaattista” periytymistä, joka valitettava tilastofakta on vielä tänäkin päivänä. Miten tässä on onnistuttu, on todella vaikea varmentaa, kun kommentteja

Laadin viime vuoden tammikuussa elämäni ensimmäisen budjetin tulevalle vuodelle ja päätin kokeilla sitä vielä toistamiseen, vaikkakin ensimmäisellä kerralla ennustuskykyni oli samaa luokkaa tarot-korttien kanssa. Ensimmäisen vuoden budjetti ei mennyt valitettavasti edes hehtaaritontilla suunniteltuun lähinnä uuden kodin löytämisen takia. Kirjoitin tästä aiheesta juuri reilut pari viikkoa sitten, jos haluat lukea kyseisen tekstin . Nyt kun uudiskohteen suurimmat kustannukset ovat takana päin, niin uskoisin oman ennustuskykyni hieman kuitenkin parantuneen ainakin menojen osalta. Samaan hengenvetoon pitää kuitenkin todeta, että tulojen tarkka määrittäminen vuoden alussa on todella vaikeaa kaikkien paitsi palkkatulojen osalta. Kuten olen moneen kertaan jo aikaisemmin mainostanut, niin en ole historiallisesti ollut budjetoinnin vannoutunut puolesta puhuja vaan olen aina luottanut meno- ja tuloseurantaan. Mielestäni (ehkä insinöörille sopivasti) mitattu historiallinen tieto on informati

Laadin tammikuussa 2022 elämäni ensimmäisen budjetin kuluvalle vuodelle. Vaikka olenkin vankkumaton kulu- ja tuloseurannan puolestapuhuja, niin en ole oikeastaan koskaan nähnyt mitään hyötyä budjettien tekemisestä itselleni. Talous- ja sijoitusmediaa seuraamalla huomaan, että lähes kaikki laativat kuukausikohtaisia budjetteja, joten olen pikkuisen outolintu tässä asiassa. Budjettien tekemättömyyteen vaikuttaa useampikin asia, mutta ehkä suurin vaikuttava tekijä on se, että olen seurannut kulutustani sentin tarkkuudella jo tammikuusta 2015 ilman kategorisointia ja kategorisoinnin kanssa maaliskuusta 2017, jolloin tämän blogin aloitin. Lyhyesti sanottuna minulla on varsin hyvä käsitys minkä verran käytän kuukaudessa mihinkin kategoriaan rahaa. Ajattelin tänään yhdessä teidän kanssa perata viime vuoden budjetin toteuman ja kommentoida (”selitellä”) miksi budjetissa ei tänä vuonna pysytty alkuunkaan. Jos olet blogia seurannut pidemmän aikaa, niin ei tarvitse olla mikään erityisen hyvä