Osinkotulot ylittivät 5000 euroa – Onko passiivinen tulo mistään kotoisin?

Vaikka alteregossani Osinkoinsinööri kirjaimellisesti lukee osinko, niin puhun osingoista kuitenkin yllättävän vähän blogin puolella. En ole kokenut tarpeelliseksi paasata niistä jatkuvasti, kun oletan niiden olevan tuttuja jo suurimmalle osalle lukijoista. Ajattelin kuitenkin tällä kertaa pitkästä aikaa palata perusasioiden pariin ja puhua tästä passiivisen tulon muodosta ja siitä, että kuinka paljon niitä on päässyt minulle kertymään vajaan kuuden vuoden sijoitusuran aikana.

Osingoista, sijoituksen tuoton osoituksena, ollaan montaa mieltä ja oikeutetusti. Jotkut, kuten bloggaajakollegani Inssin Osingot, kirjoitti osingoista kerran osuvasti otsikolla: ”Ovatko osingot yliarvostettua paskaa?”. Vaikka hän ei muistaakseni ihan näin kärkkäästi osingoista ajatellut, niin hän toi kuitenkin erittäin hyvän näkökulman esille, mitä aion myös itsekin lyhyesti arkumentoida tässä kirjoituksessa. Muistan kuitenkin sen, että hän oli kallistumassa kasvuosuuksellisten indeksirahastojen puoleen korkeita osinkoja maksavien yritysten sijaan verotuksellisista syistä.

Toisessa ääripäässä sitten on osinkoja rakastava Warren Buffet, joka on vuosikymmenien aikana saanut aikaan satumaiset tuotot kaikille Berkshire Hathaway yrityksen osakkeiden omistajille. Syitä menestykseen on varmasti monia, mutta yhdeksi näistä merkittävimmistä syistä on ajateltu olevan hänen kiinnostuksensa osinkoja maksaviin yrityksiin. Sijoittamisessa voi siis menestyä siis silläkin, että keskittyy osinkoja maksaviin yrityksiin, jotka ovat kohtuullisesti hinnoiteltuja ja laadukkaita. Harmi vain, että nämä kaksi ominaisuutta harvoin enää kohtaavat nykyisessä markkinatilanteessa.

Suomalaiset rakastavat isoja osinkoja maksavia yrityksiä, kuten Nordeaa, Fortumia, Elisaa ja Sampoa. Monet suomalaiset tuntuvat suhtautuvan osinkoihin ilmaisena rahana ja monet juoksevatkin ostamaan osakkeita juuri ennen osingon irtoamista (jonka järkevyydestä voi olla montaa eri mieltä). Todellisuudessa tässähän ei ole mitään järkeä, koska raha vain siirtyy omasta taskustasi toiseen ja tässä välissä verottaja vie oman osuutensa pääomaveron muodossa. Osinkojen saaminen kuitenkin tuntuu monelle paremmalta kuin paperilla oleva tuotto (=arvonnousu). Itse tunnun kuuluvani ainakin hieman tähän ihmisryhmään.

Kumulatiiviset osinkotuotot ylittivät ensimmäistä kertaa 5000 euroa ja samalla vuosittaiset osingot kustansivat ensimmäistä kertaa ikinä yhden kuukauden menot

Sijoitusurani ensimetreillä muistan painottaneeni vähäriskisiä osinkoja maksavia yrityksiä ja taloudellisen riippumattomuuden tavoittelukin on perustunut sijoituksista saatavaan kassavirtaan eikä esimerkiksi osakkeiden myyntiin ja sitä kautta elämän menojen rahoittamiseen. Sijoitusosaamiseni ja ymmärrykseni kehittyessä olen kuitenkin kasvanut tästä ajattelutavasta hieman pois. Se on näkynyt esimerkiksi siinä, että voin hyvin nähdä itseni sijoittamassa yritykseen, joka on laadukas, mutta ei esimerkiksi juuri tällä hetkellä maksa osinkoa lainkaan tai erittäin vähän. Tällä hetkelläkin salkussa löytyy 4000 euron edestä Medpace Holding -yritystä, joka ei maksa penninjeniä osinkoja vielä tällä hetkellä, ja tuskin maksaakaan hetkeen. Mielestäni yritys sopii siitä huolimatta hyvin salkkuuni, vaikka aikaisemmin en olisi sitä kelpuuttanut.

Vaikka sijoittamiseni on kehittynyt ajan mittaan, niin osingot ovat silti minulle edelleen tärkeitä ja en ole todellakaan siirtymässä indeksirahastojen maailmaan, vaikka se paperilla ja Excel laskelmien mukaan olisikin järkevää ja verotehokasta. Tämän vuoksi löydän itseni vuosittain lisäämässä omistuksiani laadukkaissa osinkoja maksavissa yrityksissä, vaikka takaraivossa tiedänkin sen olevan hieman typerää, kun joudun osingoista maksamaan aina pääomaveroa, kun niitä minulle tuloutetaan.

No miksi näin teen, jos samaan aikaan tunnistan sen olevan hieman typerää? Tärkein syy tähän on se, että kasvava osinkojen virta antaa minulle välittömän palautteen siitä, että teen asioita oikein ja olen vuosi vuodelta lähempänä lopullista tavoitettani (eli siis taloudellista riippumattomuutta, jossa passiivinen kassavirta kustantaa minun ja puolisoni elämän täysin). Ja välittömän palautteen saaminen on itselleni äärettömän tärkeätä, jotta pysyn motivoituneena matkani aikana, joka korkeasta säästämisasteesta huolimatta kestää vähintään 20 vuotta.

Toisin sanoen, vaikka Excel ja ymmärrys verotehokkaasta sijoittamisesta ohjaakin ajatuksen tasolla sijoittamaan kasvuosuuksellisiin indeksirahastoihin, niin en pysty itseäni siihen pakottamaan, koska se on liian tylsää ja ”käteni jälki” ei näy itselleni samassa valossa kuin osinkosijoittamisessa. Vaikka omalla kohdallani tämä on parhain vaihtoehto sijoittaa, niin sinulle se voi olla indeksirahastojen käyttäminen. Ja pääasiallisesti sitä aina kaikille suosittelenkin.

Tottakai, jos voisin valita esimerkiksi sen, että yritys maksaisi minulle osingot uusien osakkeiden muodossa rahan sijaan (jotta voisin välttää verot), niin valitsisin tämän sata kertaa sadasta ennen taloudellisen riippumattomuuden saavuttamista, koska en ole suunnitellut ikinä käyttää osinkojani ennen tätä virstanpylvästä. Valitettavasti tämä ei ole Suomessa edes vaihtoehtona.

Merkittävän säästämisen mahdollistama uusi sijoitettu pääoma on kasvattanut osakesalkkuni osinkovirtaa vuodesta toiseen ja mitään hidastumista ei ole näköpiirissä. Alla olevassa graafissa pääset tarkastelemaan tähän mennessä kertyneiden vuosittaisten brutto-osinkojen määrää. En ole lisännyt taulukkoon erikseen netto-osinkoja, koska luovutustappioiden käyttämisen vuoksi en ole tähän päivään mennessä maksanut vielä euroakaan veroa osingoista. Tähän tulee muutos ensi vuodesta lähtien, kun vuokratulojen vuoksi minulla ei ole enää ”tarpeeksi” luovutustappioita kattamaan luovutusvoittaja ja osinkoja.

Näppärät numeroniilot pystyvät taulukosta jo laskemaan, että kumulatiiviset brutto-osinkoni ovat kuudessa vuodessa (Aloitin sijoittamaan 16.12.2015, joten ensimmäiseltä vuodelta ei montaa pörssipäivää tullut koettua) ylittäneet maagisen 5000 euron rajapyykin. Jos tätä osinkojen määrää vertaa esimerkiksi siihen, että olen tallentanut tähän päivään mennessä Nordnetin salkkuun 34102.70 euroa, niin olen käytännössä saanut rahoistani takaisin jo 15 prosenttia. Tietysti nämä rahat ovat menneet takaisin pulskistamaan osakesalkkuani eikä kulutukseen, mutta vertailu on varmaan silti hyvin ymmärrettävä.

Siinä missä ensimmäinen iso virstanpylväs oli 5000 euron brutto-osinkojen saavuttaminen, niin pitää kertoa myös toisesta virstanpylvään saavuttamisesta, jonka itseasiassa tajusin vasta tässä blogitekstiä kirjoittaessa. Huomasin, että ensimmäistä kertaa koskaan osinkotuloni ovat maksaneet kuukauden menoni. Vuoden 2021 keskimääräiset menot ovat olleet 1435 euroa kuukaudessa (puhdistettuna ilmalämpöpumpun asennuksesta johtuneesta menosta ja sijoitusasunnon ostamisesta johtuneesta varainsiirtoverosta, joita kumpaakaan ei voi pitää toistuvana menona). Pidän tätäkin virstanpylvään saavuttamista osoituksena siitä, että on tullut tehtyä asioita oikein.

Miten nykyinen vuosittainen osinkotulo vertautuu taloudellisen riippumattomuuden tavoitteeseeni?

Kirjoitin tämän vuoden huhtikuussa tekstin, jossa kerroin viisi konkreettista vaihtoehtoa saavuttaa taloudellinen riippumattomuus 50 ikävuoteen mennessä. Jotta sinun ei tarvitse kerrata koko tekstiä, niin esitin kyseisessä blogitekstissä viisi eri vaihtoehtoa, miten voin rahoittaa taloudellisen riippumattomuuden ja niistä todennäköisimpänä pidin seuraavaa vaihtoehtoa:

• 600 000 euron osakesalkku, joka tuottaa osinkovirtaa ennen veroja 21 000 euroa vuodessa.
• Kolme maksettua sijoituskaksion puolikasta, jotka tuottavat kassavirtaa 675 euroa kuukaudessa ennen veroja.
• Sivutulot ovat 12 000 euroa vuodessa ennen veroja.

Vuoden 2021 osinkotulo tähän päivään mennessä on ollut 1546 euroa, joka on tavoitteestani vasta reilut seitsemän prosenttia. Saattaa tuntua vähältä, mutta ainakin omaan korvaan se kuulostaa jo hyvältä määrältä. Sitä voi ajatella myös sillä tavoin, että vajaan kuuden vuoden säästämisellä ja sijoittamisella olen maksanut itselleni joka vuotisen ulkomaan matkan tästä ikuisuuteen, jos haluaisin rahat käyttää siihen.

Ultimaattiseen tavoitteeseeni on kuitenkin yli 19 vuotta aikaa, jonka aikana tulen säästämään ja sijoittamaan massiivisia määriä rahaa. Sitä mukaa, kun saan lumipallon pyörimään niin sitä nopeammin vauhti tulee myös kiihtymään, kun pystyn esimerkiksi asuntosijoittamisessa ostamaan uusia asuntoja ilman omaa pääomaa (eli siis käyttämällä vain vapaita vakuuksia). Mielenkiintoisia aikoja on tulossa tulevaisuudessa, jos kaikki menevät edes suunnilleen suunnitelmien mukaan.

Kuten varmaan jokainen huomaa, niin olen taloudellisen riippumattomuuden matkani alkumetreillä. Olen ottanut maratonissani vasta ensimmäiset askeleet ja voimaa löytyy vielä loppumatkalle runsaasti. Siinä missä sinä, blogini lukija, saatat ottaa ensimmäisiä askeleita oman talouden hallintaan, niin minä olen tarinassani tässä vaiheessa. Täten haastankin teidät kaikki kulkemaan sitä yhdessä minun kanssani.

Muista ottaa seurantaan Osinkoinsinöörin sosiaaliset mediat:

• Twitter
• Instagram
• Facebook
• Shareville