Testamentin tekeminen nuorena sijoittajana – Miksi laatia testamentti?

 

Kaupallinen yhteistyö: Lakitoimisto Kunnes Oy

Varautuminen ennalta äkillisen menehtymisen vuoksi ei ole todellakaan jokaisen nuoren tai ruuhkavuosia elävän henkilön ajatuksissa, minkä vuoksi harvalla suomalaisella on testamentti laadittuna ennen eläkeikää. Esimerkiksi omassa perhe- ja tuttavapiirissäni olen kirjoituksen tekohetkellä ainut testamentin luonut henkilö, joka on hädin tuskin täyttänyt 30 vuotta.

Monet ihmiset kokevat testamentin tekemisen turhaksi ennen eläkeikää, koska keskimääräinen elinikä on ollut jatkuvassa nousussa ja vähemmissä määrin on enää sairauksia, joihin menehdytään kiitos parantuneen lääketieteen ja sairaudenhoidon. Tämän lisäksi perintöjärjestyksestä liikkuu ihmisillä useita vääriä tietoja, joiden perusteella on koettu, että testamentin laatiminen on turhaa. Muistan itsekin aikoinaan uskoneeni useisiin vääriin tietoihin perimisjärjestykseen liittyen ja tämän vuoksi ajattelin kyseisen oikeudellisen dokumentin olevan täysin turha kapistus omassa elämäntilanteessani.

Ajattelin kuitenkin tänään hieman avata teille sitä, että miksi päädyin tekemään testamentin jo 28 vuoden iässä ja miksi uskoisin sinunkin hyötyvän sen tekemisestä riippumatta elämäntilanteestasi ja iästäsi. Taloudellisen riippumattomuuden tavoittelun ja vaurastumisen näkökulmasta pidän todella tärkeänä sitä, että mahdollisesta aikaisesta menetymisestä huolimatta pystyisin varmistamaan minulle tärkeiden ihmisten toimeentulon. Kaiken tämän lisäksi, perintöön oikeutetut henkilöt säästävät rahaa perintöverossa, kun testamentti on tehty järkevästi.

Tämän tekstin luettuasi tiedät vastaukset ainakin seuraaviin kysymyksiin:

• Mitkä ovat yleisimmät väärät oletukset perimisjärjestyksessä ja perimisessä
• Miksi minä päädyin tekemään testamentin jo nuorella iällä
• Miksi sinunkin pitäisi harkita testamentin laatimista

Yleisimmät väärät oletukset perimisjärjestyksessä ja perimisessä

Perinnönjaosta ja perintökaaresta olen kuullut niin paljon erilaisia vääriä uskomuksia, jotka ovat valitettavasti vakiintuneet vahvasti ihmisten mieliin. Näiden väittämien lisäksi on varmaan paljon muitakin, mutta näihin alla oleviin neljään väittämään olen kuitenkin törmännyt useimmiten. Kaikki neljä olettamusta tuntuvat ensiksi todelta, mutta avaan lyhyesti jokaisen otsikon jälkeen, miksi väittämät ovat oikeasti vääriä.

Avioliitossa leskeksi jäänyt osapuoli perii automaattisesti kuolleen puolison koko omaisuuden, vaikka vainajalla olisi lapsia.

Avioliitossa leskeksi jäänyt osapuoli ei peri automaattisesti kuolleen puolison koko omaisuutta, koska vainajalla on rintaperillisiä. Rintaperilliset ovat aina oikeutettua perinnön lakiosaan, joka on puolet hewille lain mukaan kuuluvasta perintöosuudesta, vaikka avioliitossa oleva pari olisi laatinut keskinäisen testamentin, jossa määräävät koko omaisuuden menevän leskelle. Tämä tarkoittaa sitä, että leski voi saada käytännössä maksimissaan vain puolet puolison omistamasta omaisuudesta riippumatta mitä testamentissa on säädetty. Jos taas vainajalla ei olisi lainkaan rintaperillisiä ja vainajalla ei olisi voimassaolevaa testamenttia, niin leski perisi vainajan koko omaisuuden.

Rintaperillisen voi tehdä perinnöttömäksi testamentilla ilman sen erikoisempia syitä.

Tämäkään ei ole totta. Eli vihannekset syömättä jättänyttä lapsiparkaa ei voi jättää perinnöttömäksi, vaikka olen joskus näinkin kuullut vitsailtavan. Perinnönjättäjän ei ole mahdollista tehdä rintaperillisiä (eli lapsia tai lapsenlapsia) täysin perinnöttömiksi paitsi kuin äärimmäisen painavista syistä (käytännössä vakava rikollisuustausta). Jos siis olet menettänyt välisi lapsiisi ja yrittäisit jättää heidät perinnöttömäksi testamenttaamalla kaiken puolisolle tai jollekin toiselle, niin se ei valitettavasti välttämättä onnistu. Lapsesi ja mahdolliset lapsenlapsesi ovat siis aina oikeutettuja saamaan puolet siitä perinnöstä, johon he olisivat olleet oikeutettuja ilman olemassa olevaa testamenttia. Tiesitkö, että lakiosan saadakseen rintaperillisten on kuitenkin muistettava vaatia lakiosaansa?

Avoliitossa olevan pariskunnan leski perii automaattisesti toisen puolison hänen menehtyessä, jos vainajalla ei ole lapsia.

Avoliitossa olevan pariskunnan leskellä ei ole mitään oikeutta puolison omaisuuteen. Tämän lisäksi avopuolisolla ei myöskään ole asumisoikeutta, eli hän ei voi jäädä asumaan viimeiseen yhteiseen kotiin kuin taas avioliitossa olevalla leskellä on kyseinen oikeus. Vain tehdyllä testamentilla voidaan määrätä avopuolison oikeudesta perintöön ja asumisoikeuteen. Jos taas avoliitossa olleella vainajalla olisi ollut lapsia, niin vainaja olisi voinut testamentilla määrätä avopuolisolle maksimissaan puolet omaisuudestaan ja loput olisi mennyt rintaperillisille.

Sinkkuna elävän lapsettoman henkilön, jolla vanhemmat ovat elossa, perii silti hänen sisaruksensa.

Valitettavasti tämäkään ei ole totta. Perimisjärjestyksessä rintaperillisten ja aviopuolison jälkeen ensimmäisenä on vanhemmat. Jos haluaisit siis varallisuutesi päätyvän mieluummin sisarusten käsiin kuin vanhempiesi, niin testamentti on ainoa keino tehdä se, jos vanhempasi ovat elossa. Tämä sama koskee myös lapsetonta avoliitossa elävää henkilöä.

Miksi päädyin tekemään testamentin jo nuorella iällä?

Vaikka mittarissani on vasta 30 vuotta, niin on minulla kerinnyt olemaan lakimiehen kanssa yhdessä laadittu testamentti jo parin vuoden ajan. Jätän testamentin yksityiskohtaisen sisällön kertomatta tässä kirjoituksessa, koska se saattaisi mahdollisesti suututtaa joitakin ihmisiä, jos he päätyisivät lukemaan tämän tekstin. Aloitetaan kuitenkin kertomalla omat tärkeimmät syyt laatia testamentti nuoresta iästä riippumatta:

1. Minulla ei ole lapsia, joten suoria rintaperillisiä ei ole.
2. Olen avoliitossa ja täten puolisoni ei ole oikeutettu perintööni.
3. Perintöjärjestyksessä ensimmäisenä ovat vanhempani ja haluan mieluummin jättää omaisuuteni muille, jotka sitä enemmän tarvitsevat ja hyötyvät. Haluan siis muuttaa lakisääteistä perintöjärjestystä.
4. Haluan jättää perintöä henkilöille, jotka eivät ole oikeutettua perintööni ilman testamenttia.

Ensimmäinen kohta on siis päivän selvä. Yleensä vanhemmat haluavat lapsensa perivän heidän ja testamentin laatiminen tällaisessä tapauksessa voi tuntua turhalta. Minulla ei ole vielä lapsia, joten minun ei ole mahdollista tuudittautua tähän. Ja vaikka minulla olisi lapsia, niin haluaisin silti huolehtia puolisostani.

Olen elänyt pitkään avoliitossa ja mahdollisen äkillisen menehtymiseni vuoksi haluan varmistaa, että puolisoni pystyy jäämään asumaan yhteiseen asuntoon ja pärjää taloudellisesti. Tämä oli yksi tärkeimmistä syistä tehdä testamentti.

Koska elän avoliitossa, minulla ei ole rintaperillisiä ja vanhempani ovat suhteellisen nuoria ja elossa, he olisivat oikeutettua koko omaisuuteeni minun kuoltuani. Koen kuitenkin, että he eivät tarvitse omaisuuttani ja se olisi hyödyllisempi muille ihmisille. Jätetään muut syyt avaamatta, jotta joulupöytään voi vielä istua tämän kirjoituksen jälkeen.

Viimeisimpänä, muttei vähäisempänä, syynä testamentin tekemiseen oli se, että halusin jättää perintöä myös minulle tärkeille henkilöille, jotka eivät olisi oikeutettuja siihen ilman testamenttia. Ilman testamenttia en voisi muistaa heitä perinnöllä.

Testamentin laatiminen voi tuntua työläältä, mutta se on oikeasti yksinkertaista ammattilaisen kanssa.

Miksi sinun kannattaisi laatia testamentti? Kenelle siitä on hyötyä?

Jos tunnistat olevasi vastaavassa tilanteessa kuin allekirjoittanut, niin testamentista on sinulle todellista hyötyä ja sen tekemistä ei kannata siirtää hamaan tulevaisuuteen. Elämää ei tarvitse pelätä, mutta on mielestäni perusteltua varautua vakaviin elämän yllätyksiin, vaikka siitä joutuisikin maksamaan hieman.

Mielestäni oikeudellisten dokumenttien kunnolliseen laatimiseen käytetyt eurot maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti esimerkiksi perintötilanteissa. Kun oikeudelliset dokumentit on kunnossa, niin ainakin tiedät joka päivä sen, että sinulle tärkeät ihmiset pärjäävät menehtymisesi jälkeen taloudellisesti. Se tunne on mielestäni kaikkien eurojen arvoinen.

Erityisesti testamentin tekeminen on tärkeää silloin, jos satut olemaan pitkäjänteinen osake- tai asuntosijoittaja. Pitkäaikaisella säästämisellä ja sijoittamisella sinun on mahdollista kerryttää itsellesi erittäin merkittävä varallisuus ja sen jakaminen testamentilla on järkevän lisäksi myös verotehokasta.

Esimerkiksi omassa tapauksessani minulla pitäisi olla omaisuutta jaettavana 60-vuotiaana jo noin 2.6 miljoonaa euroa ja 70-vuotiaana noin 6.9 miljoonaa euroa. Vaikka lusikka lentäisi nurkkaan jo 50-vuotiaana, niin ei perilliseni aivan puille paljaille jäisi tässäkään tapauksessa (noin 1 miljoonaa euroa).

Omaisuuteni ennustettu kehittyminen tulevaisuudessa on vielä kuvattuna alla olevassa kuvaajassa kaikille kiinnostuneille. Laskelmat sisältävät seuraavat olettamukset: 1) 7 prosentin vuosituotto, 2) 900 euron kuukausittainen sijoitus, 3) 2.5 prosentin netto-osinkotuotto/vuokratuotto, joka sijoitetaan kokonaan takaisin ja 4) 70 000 euron alkupääoma.

Pitkä sijoitushorisontti ja kuukausittainen säästäminen tekee käytännössä kenestä tahansa miljonäärin, kun säästösummat ovat edes satasia kuukaudessa.

Testamentin avulla minun on siis mahdollista jakaa omaisuuttani useammalle tärkeälle ihmiselle vaikka omaisuusluokan mukaan. Esimerkkinä voisin testamentata sijoitusasuntoni ensimmäiselle henkilölle, Nordnetin osakesalkun toiselle ja omistusasuntoni sekä muun varallisuuden kolmannelle henkilölle. Jakoa tehdessä voin myös miettiä, että miten jakaminen onnistuu mahdollisimman verotehokkaasti perijän näkökulmasta.

Jotta sinun ei tarvitse luottaa vain minun sanomaani testamentin tekemisen tarpeellisuudesta elämän eri tilanteissa, niin annetaan myös asiantuntijan kertoa oma näkemyksensä asiaan. Päätin kysyä mielipidettä tähän aiheeseen Lakitoimisto Kunnes Oy:n lakimiehenä toimivalta Niina Kosuselta, joka lähti samalla myös sponsoroimaan tämän kirjoituksen. Niina on Lakitoimisto Kunnes Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja, jolla on rautainen osaaminen muun muassa perhevarallisuus- ja perintöasioissa.

Miksi ja missä tilanteissa minun kannattaisi tehdä testamentti?

Testamentin tekemisen tarpeellisuutta on hyvä lähteä tarkastelemaan kahdesta eri näkökulmasta: vastaako lainsäädännön mukainen perimysjärjestys juuri minun tahtoani, ja miten oma perhemuotoni asettuu osaksi lainsäädännön asettamia reunaehtoja perimysjärjestyksen ja avio-oikeudellisten seikkojen osalta. Jo tässä vaiheessa joku teistä lukijoista saattaa huokaista syvään – mistä ihmeestä tiedän, mitä lainsäädäntö sanoo juuri minun perhetilanteeni osalta. Ja miten testamentti kannattaa tehdä, jotta se palvelisi juuri omaa varallisuus- ja perhetilannettani? Seuraavassa jotain yleisluontoisia huomioita eri perhemuotojen osalta.

Avoliitossa testamentti on välttämätön, jos avopuolison halutaan perivän yhtään mitään. Myös avoliitosta leskeksi jääneen asuminen on turvattava testamentin avulla, jos halutaan välttyä tilanteelta, missä menehtyneen avopuolison lapset tulevat ihan pyytämättä auttamaan muuttolaatikoiden pakkaamisessa. Totuus on tarua ihmeellisempää ja useammankin avolesken ”pakkomuuton” nähneenä suosittelen, että avopuolisot hyödyntävät testamentin mahdollistamat keinot turvata avopuolison asemaa.

Avioliitosta leskeksi jäänyt sen sijaan saa jo lain nojalla melko hyvän suojan muun muassa asumisen osalta. Perillistä avioliittokaan ei leskestä tee, ellei vainaja ole kuollut ilman lapsia tai lapsenlapsia. Näin ollen myös avioliitossa elävien on syytä harkita testamentin laatimista, mikäli haluavat jättää perintönä leskelle omaisuuttaan. Avioleski saattaa puolisonsa kuoleman johdosta saada avio-oikeuteen perustuvaa tasinkoa, mikäli leski on vainajaa vähävaraisempi ja mikäli avioparilla ei ole ollut avio-oikeutta poissulkevaa avioehtosopimusta. Aviovarallisuuslainsäädäntöön perustuva tasinko ja lesken perintöoikeus tuppaavat arkipuheissa usein sekoittumaan ja aiheuttamaan väärinkäsityksiä, joten olethan tarkkana, kun pohditte oman avioliittonne päättymiseen jälkeisiä lesken talouden turvaamiskeinoja.

Kuulostaako monimutkaiselta? Uusperheissä nämä perimys- ja aviovarallisuuskysymykset voivat olla vieläkin mutkikkaampia. Syy tähän on usein siinä, että uusperheen arjessa – niin arkisessa kuin juridisessakin mielessä – voi olla sekä minun, sinun että meidän lapsia. Ja myös ex-puolisoja. Monen uusperheellisen kannattaa harkita testamentin laatimista ihan vaikka vain edes siitä syystä, että oman ex-puolison perimismahdollisuus suljetaan pois. Ex-puoliso voi nimittäin periä sinut yhteisen lapsenne kautta, ja jos tapahtumainkulku sattuu oikein epäsuotuisasti kohdilleen, uuden puolisosi ex-puolisokin voi päästä osalliseksi omaisuudestasi uuden puolisosi ja hänen lastensa kautta.

Lapsiperheissä (lasten vanhempien parisuhdemuodosta riippumatta) testamentilla on varsin iso merkitys perheen taloudellisen pärjäämisen kannalta. Testamentilla on mahdollista esimerkiksi turvata toisen vanhemman taloudellisten resurssien riittävyys ja tätä kautta mahdollistaa lapsille tutun ja turvallisen kodin sekä kotiympäristön säilyminen entisellään – toisen vanhemman kuolemasta huolimatta. Testamentin lisäksi suosittelen aina harkitsemaan henkivakuutuksen ottamista, jolloin henkivakuutuskorvauksilla on mahdollista kuitata ainakin osa asuntolainasta tai perintöveroista pois.  Usein lapsiperheissä ei ole vielä kovin paljoa kertynyttä varallisuutta, vaan ennemminkin velkaa esimerkiksi asuntolainana, jolloin järkevästi suunnitellulla testamentilla ja henkivakuutuksella on mahdollista välttyä siltä, että velkojen kattamiseksi koti on pakko myydä. 

Sinkun osalta testamentin tekemistä puoltaa muun muassa ”tuplaverotuksen” välttäminen. Lähtökohtaisesti sinkun perivät hänen vanhempansa, jotka myös luonnollisesti maksavat perimästään omaisuudesta perintöveron. Aikanaan, kun vanhemmista aika jättää, perivät heidän omaisuutensa taas aikaisemmin kuolleen sinkun sisarukset – mikäli tällaisia on. Ja taas maksetaan perintöveroa siitäkin omaisuudesta, josta sinkun vanhemmat ovat jo kertaalleen perintöverot maksaneet. Usein testamentin tekemistä sinkun kohdalla puoltaa myös se, että vanhemmalla sukupolvella on jo tarpeeksi omaisuutta eikä esimerkiksi sijoitusasuntosalkun päätyminen heille ole enää välttämättä millään tapaa tarkoituksenmukaista tai edes järkevää.

Edellä kuvattuja eri perhemuotoihin liittyviä huomioita täydentääkseen voi yleisesti sijoittajan näkökulmasta tuoda esille joitain huomionarvoisia seikkoja ja tilanteita, jotka on hyvä ottaa huomioon testamentin sisältöä suunniteltaessa.

1. Mitä enemmän salkussasi on hallinnointia vaativia sijoituksia, kuten esimerkiksi metsää tai asuntoja, sitä vakavammin sinun tulisi harkita testamentin laatimista. Pikkulapsiperheessä kannattaa pohtia, onko lain lähtökohta eli sijoitussalkun meneminen perintönä omille alaikäisille lapsille järkevää, koska lapset eivät salkkua voi tosiasiassa hallinnoida niin kauan, kun ovat alaikäisiä. Lisäksi saat ihan pyytämättäkin ”sijoituskumppaniksesi” viranomaisen, Digi- ja väestötietoviraston, joka valvoo lapsen edun toteutumista lapselle perintönä siirtyneiden sijoitusten osalta.
2. Sama pohdinta voi olla paikallaan myös tilanteessa, jossa sinkun asuntosalkku ohjautuu lain mukaan hänen vanhemmilleen. Jos vanhemmat eivät ole kiinnostuneita asuntosijoittamisesta tai jos vanhemmat ovat sinkun kuollessa edunvalvonnan alaisia esimerkiksi muistisairauden vuoksi, on sijoitusten tulevaisuus melko työläällä pohjalla. Kahden edellä esitetyn esimerkin osalta yhteenvetona: Sijoitusasuntojen ja metsän osalta sijoituksia ei voi jättää ”unohduksiin” siten kuin esimerkiksi rahastosijoitukset, joten varmistathan testamentilla, että sijoitusasuntosi ja metsäomaisuutesi hallinnointi on mahdollista myös kuolemasi jälkeen!
3. Muistathan myös hyödyntää erilaiset perhe- ja varallisuustilanteeseesi sopivat verosuunnittelumahdollisuudet, joita testamentti mahdollistaa: leski ja alaikäiset testamentinsaajat ovat oikeutettuja verovähennyksiin; perinnön ”pilkkominen” pienempiin osiin ja osoittaminen eri testamentinsaajille; tai osan omaisuuden siirtäminen suoraan yhden sukupolven yli – näin muutamana esimerkinomaisena vaihtoehtona mainitakseni.

Oman tahtonsa sanoittaminen voi olla helppoa, mutta ei kuitenkaan kannata erehtyä ajattelemaan, että testamentin laatiminen olisi vain sitä, että oma viimeinen tahto tulee kirjatuksi paperille. Testamentin laatiminen on kuin kasaisi palapeliä, jonka palaset on etsittävä niin perimysasioista säätelevästä perintökaaresta kuin myös aviovarallisuus- ja avoliittolainsäädännöstä. Entistä hauskemmaksi ja haasteellisemmaksi testamenttiasioista tekee se, että jokaiselle on kasattava aivan omanlaisensa palapeli – ethän siis katso mallia naapurilta!

- Niina Kosunen (Lakimies, OTM, HTM) -

Haluan tehdä testamentin ja turvata omaisuuteni siirtymisen oikeille henkilöille – Mistä aloitan?

Mahtavaa, että kirjoitus herätti kiinnostuksen laittaa oikeudellisesta näkökulmasta tärkeän dokumentin kuntoon. Alkutilanteen selvittäminen on yksinkertaista ja voit aloittaa vaikka vastaamalla seuraaviin kysymyksiin ennen ajan varaamista lakimiehelle testamentin laatimista varten:

• Ketä saisi perintösi, jos nyt menehdyt? Olisitko tähän lopputulokseen tyytyväinen?
• Mitä varallisuutta sinulla on ja kuinka paljon? Haluatko osittaa varallisuutesi omaisuusluokkien (esim. asunnot, osakkeet, metsä, mökki) perusteella vai vieläkin yksityiskohtaisemmin?
• Mikä on tämän hetkinen perhetilanteesi? Onko rintaperillisiä tai aviopuolisoa?
• Haluatko muistaa elämäsi tärkeitä ihmisiä tai järjestöjä, jotka eivät ole perintökaaressasi (esimerkiksi paras ystävä, avopuoliso, hyväntekeväisyysjärjestö)?
• Haluatko sulkea joitain asioita pois testamentilla (esimerkiksi perijän aviopuoliso ei ole oikeutettu perintöön)?

Näiden kysymysten jälkeen olet täysin valmis laatimaan testamentin lakimiehen kanssa. Tämän lisäksi he ohjaavat sinua kaikissa askarruttavissa tilanteissa, joten ei ole pelkoa, että jäisit asioita pohtimaan yksin.

Testamentin, ja ylipäätänsä muutkin oikeudelliset dokumentit, kannattaa laatia yhdessä asiantuntijan kanssa, jotta ne ovat lakiteknisesti oikein laadittuja ja yksiselitteisiä. Huonosti ja väärin laadittu testamentti ei ole pätevä ja se saattaa aiheuttaa isoa harmitusta perillisille. 

Tämän vuoksi, Lakitoimisto Kunnes Oy:n Niina Kosunen on lupautunut tarjoamaan kaikille Osinkoinsinööri -blogin lukijoille 20 prosentin alennuksen testamentin laatimisen lopullisesta hinnasta (350-500 euroa, sis. ALV) 30.9.2021 mennessä tehtyjen tilausten osalta. Muista mainita, että olet Osinkoinsinööri -blogin lukija, niin saat alennuksen hyödynnettyä!

Lakitoimisto Kunnes Oy:n kotisivu ja somet löytyvät vielä alla olevista linkeistä. Ota ne ihmeessä seurantaan!

Kotisivu

Facebook

Instagram