Tuurin merkitys menestyksessä

 

Menestyminen ja tuuri tulevat usein esille samassa yhteydessä, kun keskustellaan yksittäisen ihmisen suuresta onnistumisesta henkilökohtaisessa tai työelämässä. Menestymisen osuttua omalle kohdalle ollaan täysin varmoja siitä, että se oli itse aiheutettua eikä tuurilla ollut asiaan juurikaan vaikutusta.

Epäonnistumisen kohdalla ollaan heti suojaamassa omien tekojen merkitystä ja sanotaan sen johtuvan vain huonosta tuurista. Asiat ovat harvoin täysin mustavalkoisia, mutta itsekin kuulun siihen koulukuntaan, joka uskoo menestykseen omien tekojen kautta, vaikka tuurillakin tulee aina olemaan vaikutuksensa menestykseen, ainakin sen intensiteettiin. Ajattelinkin tällä kertaa kirjoittaa tuurin merkityksestä oman elämäni osa-alueisiin ja tahtoisinkin kuulla tekstin luettuasi mielipiteesi kysymykseen: 

Oliko ”menestyksessäni” kyse tuurista vai pitkäjänteisestä yrittämisestä?

Syntyminen huonossa sosioekonomisessa asemassa olevaan perheeseen

Sanomattakin on selvää se, että perheen, paikan ja tilanteen valitseminen syntyessä on mahdotonta. Voimme jo samaan hengenvetoon todeta, että asiaan vaikuttaa vain tuuri ja omalla tekemisellä ei ole mitään merkitystä tässä ”menestymiseen”. Toisella vaan käy parempi tuuri kuin toisella ja se pitää vain hyväksyä tai saa olla katkera lopun ikänsä.

Jokaiselle tuttu sanonta ”on lottovoitto syntyä Suomeen”, on tarkoittanut omalla kohdallani enemmänkin yhtä lisänumeroa oikein. Lapsuus, jossa kaikesta oli puutetta ja rahoista tiukkaa, ei ole unelmien lähtökohta lähteä menestymään. Se ei myöskään ole sille este, vaikka hidasteena sen voinkin myöntää. Pitää kuitenkin muistaa, että nouseminen pohjalta on Suomessa tehty merkittävästi helpommaksi kuin monessa muussa maassa maailmalla. Nouseminen pohjamudista on myös todella motivoivaa ja henkistä pääomaa kasvattavaa.

Itselleni on kuitenkin sanomattakin selvää, että minulla kävi äärimmäisen hyvä tuuri, että en päätynyt huonoihin porukoihin, tai paremmin sanottuna tajusin lähteä niistä pois ajoissa. Jos olisin jäänyt sille tielle, niin nykyinen elämäni näyttäisi huomattavasti erilaisemmalta. Tästä olen hyvin kiitollinen.

Täytyy myös sanoa, että henkilökohtainen palava tahtoni parantaa omaa sosioekonomista asemaani on ollut hyvä tuuri. Huono-osaisuus tuo monenlaisia ongelmia ja ovat vahvasti periytyviä, ja tällaisessa tilanteessa olevan henkilön on todella vaikeaa löytää motivaatiota muuttamaan tilannettaan. Pahimmassa tapauksessa nuori vielä luulee, että omilla teoilla ei voi muuttaa tilannettaan.

Miksi hakeutua töihin, jos yksikään läheisistä ei ole? Miksi yrittää kouluttautua, kun kukaan läheisistä ei ole tai pitää kouluttautumista turhana ”oikeaan työhön” verrattuna? Miksi mikään voisi muuttua, kun aina on mennyt kaikki huonosti?

Tuurin merkitys lukio-opinnoissa

Suomen hyvinvointivaltio on korkealla Pohjoismaiden tasolla ja esimerkiksi kouluttautuminen yläasteeseen asti on täysin ilmaista. Tämän jälkeen tapahtuukin ensimmäinen jyvien erottaminen akanoista ja kaikista haavoittuvammassa tilassa olevat nuoret joutuvat pahimmassa tapauksessa lopettamaan opiskelun rahan puutteen vuoksi. Tuntuu oudolta puhua hyvinvointivaltiosta ja tästä ongelmasta samassa kappaleessa.

Lukioon haluavan nuoren vanhemmat joutuvat todelliseen testiin, kun joutuvat kustantamaan kalliita oppikirjoja tuhansien eurojen edestä (omista opinnoista jo aikaa, mutta maksoivat jo silloin yli 3000 € kolmessa vuodessa). On käsittämätöntä, että kirjat uusitaan jatkuvasti, vaikka tieto ei muutu niin nopeasti kuin hyvin harvoilla aloilla. Sanoma (Sanoma Learning) on varmasti onnistuneesti lobannut tätä asiaa ja haluaa pitää kiinni kynsin hampain heidän kultakaivoksestaan (yli 20 % liikevoitto).

Itselläni kävi äärimmäisen hyvä tuuri, että onnistuin saamaan Oppimateriaalituen Pelastakaa Lapset Ry:ltä. Heiltä saadun avun vuoksi sain laskimen ja kaikki kirjat täysin ilmaiseksi yhtä kirjaa lukuun ottamatta. Jopa tämän yhden kirjan hankinta tuotti meille suuria ongelmia hinnan ollessa yli 50 €. Valitettavasti jokainen oppimateriaalituen tarpeessa oleva henkilö ei apua saa tai ymmärrä hakea.

Tuurin ja oman tekemisen merkityksen sekoittuminen korkeakouluopinnoissa

Jos ylioppilastutkinnon saaminen voidaan laskea tuuriksi (koska ilman tuuria ei olisi ollut mahdollista opiskella), niin tuurin merkitys hälveni korkeakouluopinnoissa.

Hain opiskelemaan useampaan paikkaan ja en päässyt kahteen ensimmäiseen valintaani, mikä on jälkikäteen osoittautunut onnenpotkuksi. Ei ehkä taloudellisesti, mutta en olisi niitä jaksanut kuitenkaan todellisuudessa tehdä koko loppuelämääni (sähkö- ja materiaalitekniikka). Päädyinkin opiskelemaan kemiantekniikkaa Porin ammattikorkeakouluun.

Vaikka tuuriakin oli matkassa, niin myös omalla tekemisellä pystyin saamaan lähes jokaisesta ensimmäisen vuoden kurssista vitosen arvosanan. Tässä ei valitettavasti ollut kyse niinkään ylivoimaisesta osaamisesta tai älykkyydestä, vaan todella pienistä vaatimuksista. Vaihdoin koulua Turun ammattikorkeakouluun ensimmäisen vuoden jälkeen muuttaessani entisen tyttöystäväni kanssa. Vaikka hänestä en voi juurikaan mitään positiivista sanoa, niin oli todellista onnea hänen vuokseen siirtyä opiskelemaan Turkuun, jossa koulumenestys vaati muutakin kuin pöydän kulman läpsyttelyä. Jos olisin jäänyt Poriin opiskelemaan, niin ei osaamiseni olisi edes kymmenesosaa nykyisestä vaikka numerot olisivatkin olleet täydellisiä.

Turun ammattikorkeakoulun haastavampi ympäristö laittoi alulleen palavan halun oppia uutta ja menestyä uralla. Menestyinkin opinnoissa loistavasti ja valmistuttuani keskiarvoni olikin noin 4.5. Menestyminen ja hyvät arvosanat eivät olleet hyvää tuuria, vaan vaativat minulta merkittäviä panostuksia opintoihin vapaa-ajalla.

Välitön työllistyminen : Tuuria vai ei?

Vaikka valmistuin erittäin hyvin arvosanoin, niin työelämän aloittaminen hyvässä paikassa ei ollut itsestään selvyys. Pääsin kuin pääsinkin Bayerille kesätöihin heti valmistuttuani tuhansien hakijoiden joukosta, mutta en valitettavasti onnistunut saamaan siellä jatkoa toimelleni. Jouduinkin hieman korvat luimussa palaamaan takaisin kuolevaisten joukkoon ja ottamaan vastaan työn tuotantotyöntekijänä. Työtehtävän, jossa koulutuksella ei ollut mitään tekoa tai tarvetta. Vaikka työ oli täysin ”aivot narikkaan” touhua, niin viihdyin siellä todella hyvin ja nappasin sieltä puolisonkin, jonka kanssa olen vielä tänäkin päivänä. Ei siis yhtään hullumpi paikka.

Tuotantotyöntekijän ammatti ei oikein vastannut toiveitani unelma-ammatista ja jatkoinkin erittäin aktiivista työnhakua hakien työpaikkoja ympäri Suomea. Hain reilun vuoden aikana yli 200 työpaikkaa ja lopulta onnistuinkin saamaan lyhyen määräaikaisen työsuhteen työpaikasta, jossa vielä nykyäänkin olen. Mielestäni on sanomattakin selvää, että työpaikan saaminen kovan yrittämisen jälkeen ei ole hyvää tuuria, vaikka tästä olen vastaväitteitäkin kuullut. ”Hyvä tuuri” kyllä tulee sinun luoksesi, kun tarpeeksi kauan jaksat yrittää.

Menestyminen työelämässä

Aloittaessani nykyisessä työpaikassani, oli yritys vielä hyvin alkumetreillä, työsopimuksen jatkuminen ei todellakaan ollut itsestäänselvyys. Sain nopeasti luottamusta yrityksen johdolta ja parhaimmillaan vastasin yksin kaikesta yrityksen analytiikasta. Luottamuksen, ja sitä kautta työsopimuksen jatkon saaminen, vaati järjestelmällistä vastuunottoa sekä itsensä kehittämistä. Menestyminen yrityksessä on näkynyt merkittävänä palkannousuna ja useana ylennyksenä reilun viiden vuoden aikana.

Jos menestyminen, eli tässä tapauksessa työpaikalla eteneminen, tulee vastuunottamisesta, kun muut eivät sitä halua kantaa, niin onko silloin kyse tuurista? Ihmiset eivät lähtökohtaisesti ole vastuunkantajia, yritykset tarvitsevat aina ihmisiä, jotka ovat valmiita tekemään päätöksiä vajaiden tietojen perusteella ja kantamaan vastuuta asioista

Jos kehität jatkuvasti itseäsi paremmaksi esiintyjäksi, parannat omaa kielitaitoa, jatko-opiskelet johtamistaitoja, aloitat bloggaamisen ja kirjoittamisen oppiaksesi paremmaksi kirjoittajaksi, osallistut alan koulutuksiin, luet jatkuvasti uutta omalta alaltasi ja opettelet sijoittamaan ymmärtääksesi paremmin yritysten toimintaa; niin

Onko kyse tuurista, jos pääsit etenemään urallasi?

Tuurin merkitys korostuu osittain sijoittamisessa

Sijoittamisen onnistumiseen vaikuttaa tuuri merkittävästi lyhyellä aikavälillä, mutta tuurin merkitys poistuu pitkäaikaisella ja säännöllisellä sijoittamisella. Jos minun pitäisi valita voittajaosakkeet seuraavaksi vuodeksi tikkaa heittämällä tai fundamenttianalyysillä, niin voisin päästä ihan yhtä hyvään tai parempaan tulokseen tikalla eli hyvän tuurin perusteella.

Pitkällä sijoitushorisontilla tuurin merkitys dilutoituu ja menestyminen on oman pitkäjänteisen ja säännöllisen sijoittamisen ansiota. Tätä tuurin dilutoitumista voidaan kuvata tarkastelemalla S&P-500 indeksin historiallista tuottoa. Jos olet sijoittanut S&P500 indeksiin minä tahansa hetkenä ja pitänyt sijoituksia yli 20 vuotta myymättä, niin S&P500 tuotto on ollut 100 prosenttia kerroista positiivisesti tuottavaa vuosien 1928-2017 välillä. 10 vuoden sijoitusikkunallakin on ollut vain noin kuuden prosentin mahdollisuus, että sijoitusten tuotto on ollut negatiivinen. 

Tuurin merkityksen sijoittamiseen voi poistaa suurimmilta osin tai kokonaisuudessaan tekemällä sijoittamista säännöllistä ja pitkäjänteistä, sekä ottamalla selvää yrityksistä pahimpien sijoituskuoppien väistämiseksi.

Tuuri vai menestys : Yhteenveto

Yhteenvetona voidaan todeta, että omalla tekemisellä on mahdollista vähentää tuurin vaikutusta asioihin, mutta sitä ei pysty kokonaisuudessa poistamaan. Henkilö, joka palavasti yrittää parantaa omaa elintilaansa tai menestyä, tulee siinä onnistumaan huomattavasti todennäköisemmin kuin henkilö, joka ei edes yritä ja luottaa tuuriin.

Olen rehellisesti sitä mieltä, että esimerkiksi Bill Gatesin menestyminen ei ollut hyvää tuuria, mutta menestyminen näin korkealla tasolla oli. Menestymisen intensiteetti on siis osaltaan hyvää tuuria. Lahjakkuudella on myös näppinsä pelissä korottaen todennäköisyyttä menestyä. Ainakin monet menestyjät ovat lahjakkaita.

Menestyminen tarkoittaa jokaiselle ihmiselle eri asiaa. Ensimmäiselle se on tilin saldo, joka kelpaisi jo puhelinnumeroksi. Toiselle se on yhteiskunnallinen arvostus ja tunnettavuus. Kolmannelle merkittävyys toisen elämässä. Neljännelle se voi olla jotain ihan muuta tai näitä kaikkia. Jos et siis omaa tuhansia euroja osakkeissa, mutta olet menestyjä sosiaalisissa taidoissa ja omaat kymmeniä hyviä kavereita, et ole epäonnistunut menestymisessä. Se on vain eri muodossa.

Omasta näkökulmastani voin todeta, että olen saanut osakseni hyvää tuuria joissakin asioissa (kuten myös huonoakin), mutta omalla tekemisellä olen pystynyt vaikuttamaan menestymiseen. Menestymiseni taso taas riippuu vertailukohdasta. En ole lähelläkään samanlaisessa taloudellisessa asemassa vieläkään kuin lähes jokainen bloggaajakollegani. Olen kuitenkin merkittävästi paremmassa tilanteessa kuin monet ikätoverini. Menestyminen on siis subjektiivista.