Säästöasteen merkitys vaurastumisessa

Suomalaiset ovat tunnetusti huonoja säästämään rahaa, joka käy ilmi Findikaattorin selvityksessä. Findikaattorin mukaan suomalaisten keskimääräinen säästöaste oli 0.4 % negatiivinen vuonna 2018. Ne suomalaiset, jotka onnistuvat säästämään, säilyttävät rahojaan pääasiallisesti käyttötileillä. 

Suomen pankin mukaan suomalaisilla on erilaisilla talletustileillä varoja yhteensä 89.7 miljardia euroa, joka on järisyttävän suuri määrä rahaa kärsimässä inflaatiosta. Suomalaisten säästöaste pitäisi saada nousemaan 90-luvun laman tasoille (n. 10 %) ja saada säästetyt eurot siirrettyä tuottavampaan paikkaan kuin käyttötilille. 

Mitä hyötyä on säästää, kun ”kääreliinoissa ei ole taskuja” ja ”pitää elää eikä vaan kituuttaa”? Eikö kaikkien pitäisi kuluttaa mahdollisimman paljon, että Suomen talous saadaan kasvuun? Miten ihmeessä voin säästää rahaa, kun Sipilä vie kaiken? Jos tunnistat itseni näistä kysymyksistä, niin lue teksti. Se on sinua varten!

Säästäminen ei ole niin vaikeaa, kuin ihmiset luulevat

Säästäminen koetaan ihmisten keskuudessa hyvinkin vaikeaksi asiaksi ja siihen ei viittitä panostaa tarpeeksi aikaa ja vaivaa. Varsinkin henkilöille, joilla oma talous on täysin tuntematon käsite, säästäminen kuulostaa täysin mahdottomalta. Aloittaminen tällaisessa tilanteessa vaatii kyllä panostusta, mutta sen jälkeen talouden hallitsemisesta tulee huomattavasti helpompaa.

Uskoisitko, jos väittäisin että jokainen työkykyinen perusterve ihminen pystyy säästämään 10 % nettotuloistaan? Ensimmäinen normaalin suomalaisen kuluttajan reaktio on se, että väittämä on täyttä paskaa, se on täysin mahdotonta ja kirjoittaja on idiootti. Asialle ei viitsitä uhrata yhtäkään sekuntia aikaa vaan se tyrmätään kättelyssä. Väittämä varmasti helposti kuulostaakin tekaistulta, jos on aina tottunut kuluttamaan kaiken tilille tulevan rahan. Kiinnitä kuitenkin huomiota sanaan, joka on alleviivattu. ”Tottunut”. Siitä on monessakin asiassa kyse ja erityisesti kuluttamisessa. Tunnistat itsessäsi varmasti asioita, joita teet rutiininomaisesti ja joihin olet totuttanut itsesi. Aamulla heräät, katsot puhelimen ja sosiaalisen median läpi, peset hampaat, syöt aamupalan ja menet töihin. Sama rutiini ja totuttu asia toistuu päivästä toiseen.

Samanlaisia totuttautumisia on tunnistettavissa myös rahan kulutuksen puolella. Kaupasta tulee aina mukaan se kallein Valion luomumaito, pari olutta saunomista varten ja tietty pari makeista automatkalle. Netflix, Spotify ja salikortti rullaavat vuodesta toiseen vaikka millekkään ei oikein löydy aikaa. Auto on vaihdettava 3 vuoden välein, ulkomaille on päästävä 4 tähden hotelliin pari kertaa vuodessa ja grillissä pitää olla enemmän polttimoita kuin naapurilla. Ennen palkkapäivää tilillä oleville rahoille löytyy aina myös ”pakollinen” käyttökohde. Kaikki nämä ovat opittuja asioita, eikä ne ole missään tapauksessa pakollisia ja tarpeellisia.

Näistä huonoista tavoista ja tottumuksista on kuitenkin mahdollista päästä irti ravistelemalla omaa kulutuskäyttäytymistään. Jokaisen palvelun, tarvikkeen ja tarpeen kyseenalaistaminen on ensimmäinen lähtökohta parempaan talouden hallintaan.

Mistä minun on mahdollista saada helposti säästöjä aikaiseksi?

Hypon teettämän tutkimuksen mukaan 39 %:lla asuntovelallisilla suomalaisilla menee nettotuloistaan asumiskustannuksiin yli 40 %:a. Pankkien henkilöille teettämät stressitestit mahdollistavat liian suurien lainojen nostamisen, joka ei jätä tilaa säästämiselle ja elämiselle. Vaikka yksilö onkin ensisijaisesti vastuussa taloudestaan, myöntää pankit tällä hetkellä yksityishenkilöille liian paljon lainaa. Asumiskustannusten näytellessä suurinta osaa kulutuksesta, on sieltä myös helpoin löytää suuria säästämiskohteita. Omaatko alle 0.9 % marginaalin? Jos et, niin on aika kilpailuttaa asuntolaina ja hakea mahdollisimman pitkäaikaista sekä lyhyimpään korkoon sidottua lainaa. Oletko koskaan kilpailuttanut sähkösopimustasi? Erityisesti sähkölämmitteisessä omakotitalossa on mahdollista saada säästettyä satoja euroja vuodessa. Käykö perheesi jäsenet pitkissä suihkuissa, joissa vesi virtaa koko operaation ajan? Lyhentämällä suihkussa oloaikaa on sinun mahdollista säästää jopa tuhat euroa vuodessa neljän hengen perheessä (Lähde).

Vakuutusten kilpailuttamisella on äärimmäisen helppoa säästää 10 % vuodessa. Tämä onnistuu yleensä vain sillä, että lähetät omalle vakuutusyhtiöllesi verkkoviestin, jossa pyydät tarjousta vakuutuksistasi. Jos tämä ei vielä riitä, niin kävelet vakuutustesi kanssa kilpailijalle hakemaan paremman tarjouksen. Vakuutusten kohdalla kannattaa myös selvittää, että ei ole päällekkäisyyksiä ja vakuutukset kattavat kaiken tarpeellisen. Esimerkiksi monet luottokortit sisältävät matkavakuutuksen.

Ruoka on monella ihmisellä toiseksi suurin kuluerä heti asumisen jälkeen. Tältä osa-alueelta on äärimmäisen helppoa säästää vähintään 10 % menoista. Vaihdat jokaisen ”Valion” ja luksustuotteen Kotimaista tai Rainbow merkkiin, niin se tapahtuu jo sillä. Kaupan halpamerkkien (private label) ja ”brändituotteiden” sisältö on monessa tapauksessa samaa tavaraa tai ainakin ravintosisällöltään yhtenevää. Ainoa ero on se, että kaupan omat tuotteet (kuten Kotimaista) ovat keskimäärin 20-40 % halvempia kuin brändituotteet.

Jos kiinnostuit lukemaan lisää helpoista säästökohteista, niin täältä löydät niistä kattavan listan.

Mihin säästetyt eurot pitäisi laittaa?

Käyttötilillä kannattaa säilyttää parin kuukauden kulutusta vastaava määrää rahaa, jotta yllättävät menot eivät johda suoraan pikavippien ja korkeakorkoisten luottokorttien luo. Sopiva määrä rahaa käyttötilillä riippuu paljon henkilön työllisyystilanteesta, sen luonteesta (osa-aikainen, määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva) ja oman kulutustason tietämyksestä. Omalla kohdallani tiedostan keskimääräisen kuukausittaisen kulutukseni satasen tarkkuudella, jonka vuoksi pidän vain hyvin pientä osaa rahoistani käyttötilillä (n. 2 000 €). Jos keskimääräinen kuukausikulutuksesi on esimerkiksi 1 500 €, niin noin 3 000 € pitäminen käyttötilillä on järkevää.

Kun käyttötilillä on normaalin elämän kannalta riittävä määrä rahaa, on lopulle aika löytää tuottavampi pitkäaikainen sijoituskohde. Tässä kohtaa astuvat mukaan peliin osakerahastot. Osakkeet ovat historiallisesti parhaiten tuottava sijoitusmuoto ja pitkällä sijoitusikkunalla ne ovat varsin riskittömiä sekä omaavat erittäin hyvän riskituottosuhteen. Pitkällä sijoitusikkunalla viitataan tässä yli 20 vuotta ja sitä pidempiin ajanjaksoihin. Sijoittaminen on nykyään tehty niin yksinkertaiseksi ja edulliseksi, että ihan jokaisella lapsesta vaariin (vaarille se voi olla jo liian myöhäistä?) on mahdollista päästä nauttimaan korkoa korolle ilmiöstä. Sijoittamisen voi aloittaa indeksirahastoihin jopa 15 €/kk Nordnetissa. Aloita helppo kuukausisäästäminen* Nordnetin Superrahastoihin!

Otetaan esimerkin vuoksi 25 vuotias Pertti (nimi muutettu), joka saa käteen kuukaudessa 2 000 € (nettopalkka). Pertti on tehnyt edellä mainitut säästötoimet ja säästänyt käyttötililleen peruselämistä varten parin kuukauden kulutusta vastaavan määrän rahaa. Tämän jälkeen hän aloittaa sijoittamaan Nordnet Superrahasto Suomi indeksirahastoon 10 % nettotuloistaan (200 €/kk, 2 400 €/v) seuraavaksi 50 vuodeksi alkaen 2020 tammikuusta. Keskimääräinen tuotto-odotus osakkeilla on 7 %. Miltä Pertin salkku näyttää 75 vuotiaana?

Pertin salkun arvo 75 vuoden iässä on järisyttävät 1 046 366 €. Pertti voikin tituleerata itseään miljonääriksi. Mitä jos Pertti olisikin säästänyt rahat talletustilille eikä sijoittanut niitä indeksirahastoon? Tässä tilanteessa Pertillä olisi tilillään ”vain” 122 400 € 75-vuotispäivänään. Koron (sijoitusten tuoton) osuus pitkällä aikavälillä on siis 923 966 € eli 88 % kokonaissummasta.

No mitäs tämä kuvaaja nyt sitten oikein kertoo?

Pertin elämisen kustannukset ovat vuodessa 21 600 € (1 800 € x 12 kk). Sijoitusmaailmassa on erittäin tunnetuksi tullut 4-% sääntö, joka kaikessa yksinkertaisuudessaan tarkoittaa sitä, että sijoitusvarallisuudesta voi syödä (=nostaa ja kuluttaa) 4 % joka vuosi tästä ikuisuuteen ilman, että sijoitussalkusta loppuu koskaan raha kesken. Tämä sääntö ei ole täydellinen, mutta antaa hyvää osviittaa siitä, että mikä rahasumma sijoituksissa riittää täydelliseen taloudelliseen riippumattomuuteen.

Pertin kohdalla se tarkoittaa sitä, että 540 000 € (21 600 € x 25) sijoitusvarallisuudella taloudellinen riippumattomuus on saavutettu. Edellä mainitulla tuotto-odotuksella ja säästösummalla, tämä tulee saavutettua 41 vuoden päästä aloittamisesta (553 517 €), jolloin Pertti on juuri siirtymässä eläkkeelle. Tämä 1 800 € kuukausitulo sijoituksista tulee siis työeläkkeen päälle, joka on Pertin tapauksessa n. 1 400 € kuukaudessa. Yhteensä rahaa on rellestää kuukaudessa jopa 3 200 € edestä. Oikeasti Pertin ei tarvitse odottaa edes eläkeiän kynnykselle asti, vaan hän voi lopetella työnteon halutessaan jo aikaisemmin.

Oli asia niin tai näin, niin Pertti pääsee nauttimaan täysin stressittömästä elämästä näin pienellä vaivalla ilman luopumalla yhtään mistään. Se, että voisiko Pertti tehdä asialle vielä enemmän ja kasvattaa säästöastettaan on toinen asia. Ilmastonmuutoksen ja kulutusyhteiskunnan kannalta sekään ei olisi pahitteeksi.

Mitä jos et tienaa yhtä paljon, kuin kuvitteellinen henkilö Pertti? Jos säästät ja sijoitat 10 % nettotuloistasi, saat rahallesi 7 % tuoton, niin saavutat täydellisen taloudellisellisen riippumattomuuden täsmälleen samassa ajassa kuin hän.

Oletko sinä havahtunut kohtuullistaman omaa kulutustasi? Mikä sinut sai tekemään niin?

Teksti on julkaistu myös Piksu.net osoitteessa, jossa kirjoitan blogia omalla nimelläni.

Lähteet: https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/rahalaitosten-tase-lainat-ja-talletukset-ja-korot/tiedotehistoria/2019/kotitalouksien-varat-kayttelytileilla-kasvaneet/ & https://findikaattori.fi/fi/115

Kuva: Janette Virtanen