Suomalaisten metsäyritysten vertailu
Metsäteollisuus on Suomen
talouden kannalta merkittävä toimiala, kun 20 % vientituloista tulee
puutuotteista. Metsäteollisuuden yritykset ovat myös merkittäviä työllistäjiä,
kun työntekijöitä alalla on noin 42 000 henkilöä. Vaikka metsäteollisuuden
osuus Suomen taloudesta onkin pienentynyt merkittävästi 1960-luvulta, niin on
se edelleen yksi Suomen viennin tukipilareista. Metsäteollisuuden tuotteet
painottuvat viiteen eri kategoriaan, jotka ovat: paperi, kartonki, sellu, havusahatavara
ja vaneri. Merkittävimmät tuoteryhmät ovat paperi, sellu ja havusahatavara. Suomessa
on kolme suurta metsäteollisuuden yritystä, jotka ovat Metsä Board, Stora Enso
ja UPM Kymmene. Tässä kirjoituksessa perehdytään näihin kaikkiin kolmeen
yhtiöön ja koitetaan löytää niistä laadukkain kohde nykyisellä arvostuksella.
Aloitetaan kuitenkin tutustumalla ensiksi yrityksiin yksitellen ja vedetään
tämän jälkeen kaikki yhteen vertailuun.
Metsä Board
Metsä Board on perustettu
1986, jolloin se tunnettiin vielä nimellä Metsä-Serla Oy. Metsä-Serlan jälkeen
se vaihtoi nimensä 2001 M-real Oyksi. Metsä Boardiksi nimi vaihtui 2012.
Merkittäväksi tapahtumaksi voisi laskea vuoden 2014, jolloin Metsä Board luopui
kokonaan paperinvalmistuksesta ja keskittyi kartonkien valmistukseen. Metsä
Boardilla on tuotantolaitoksia Kemissä, Äänekoskella, Kaskisella, Kyrossa,
Takossa, Simpeleessä, Joutsenolla ja Husumissa (Ruotsi). Metsä Board valmistaa
kartonkituotteita, jotka jakautuvat kuuteen eri alaluokkaan: taivekartonki
(FBB), tarjoilupakkauskartonki (FSB), päällystetty valkoinen kraftlaineri
(WKL), päällystämätön valkoinen kraftlaineri (WKL), muut ensikuitupohjaiset
kotelokartongit sekä kierrätyskuitupohjaiset kotelokartongit. Yritys toimittaa
kartonkeja ympäri maailmaa Yhdysvaltojen ollessa suurin yksittäinen markkina-alue
(23 %). 70 % liikevaihdosta menee Eurooppaan, Lähi-Itään ja Afrikkaan (EMEA) ja
loput 5 % Aasiaan ja Tyynenmeren alueelle (APAC).
Kartonkien kulutus on merkittävässä kasvussa ja sitä
tukee verkkokaupan yleistyminen. Muovista on nyt myös lähiaikoina tehty pahis,
joka saattaa johtaa kartonkituotteiden kulutuksen kasvuun. Metsä Boardin
liikevaihto on ollut kasvussa viimeiset kolme vuotta ja samaan aikaan
liikevoitto on yli kaksinkertaistunut.
Oman
pääoman tuotto on noussut kunnioittavasti jo kaksi vuotta. Yrityksen velkaisuus
on laskenut kolmatta vuotta peräkkäin ollen varsin alhainen metsäteollisuuden
yritykselle. Osinkokin on kasvanut viimeiset viisi vuotta putkeen ollen noin 2.5
kertainen alkutilanteeseen nähden (2014). Metsä Board näyttää olevan varsin
kovassa tuloskunnossa tällä hetkellä. Alla vielä taulukko, josta käy ilmi yrityksen
tunnusluvut edelliseltä viideltä vuodelta.
Metsä Board
|
Yksikkö
|
2018
|
2017
|
2016
|
2015
|
2014
|
Turnover
|
Me
|
1944,1
|
1848,6
|
1720,3
|
2 007,5
|
2 008,4
|
-change
|
%
|
5,2
|
7,5
|
-14,3
|
0,0
|
-0,5
|
EBIT
|
Me
|
246,3
|
207,1
|
132,3
|
199,0
|
116,5
|
-of turnover
|
%
|
12,7
|
11,2
|
7,7
|
9,9
|
5,8
|
Earnings
|
Me
|
203,4
|
150,5
|
90,4
|
137,3
|
68,5
|
-of turnover
|
%
|
10,5
|
8,1
|
5,3
|
6,8
|
3,4
|
ROE
|
%
|
16,3
|
13,6
|
8,7
|
12,9
|
8,1
|
ROI
|
%
|
14,0
|
11,2
|
8,1
|
11,3
|
7,7
|
Gearing
|
%
|
25,0
|
31,0
|
44,0
|
32,0
|
81,0
|
Equity ratio
|
%
|
58
|
52,6
|
48,2
|
46,5
|
39,2
|
B (equity/share)
|
Eur
|
3,72
|
3,28
|
2,96
|
2,89
|
2,56
|
P/B
|
1,4
|
2,2
|
2,0
|
1,9
|
2,3
|
|
EPS
|
Eur
|
0,57
|
0,39
|
0,26
|
0,39
|
0,21
|
Divident
|
Eur
|
0,29
|
0,21
|
0,19
|
0,17
|
0,12
|
Divident/earnings
|
%
|
50,9
|
53,8
|
73,1
|
43,6
|
57,1
|
Balance sheet
|
Me
|
2284,2
|
2226,1
|
2 194,2
|
2 220,1
|
2 148,8
|
Long-Depts
|
Me
|
342,4
|
534,5
|
469,0
|
611,3
|
580,8
|
L-Depts/Earnings
|
years
|
1,7
|
3,6
|
5,2
|
4,5
|
8,5
|
Turnover/balance
|
%
|
85
|
83
|
78
|
90
|
93
|
Cash Flow (oper.)
|
Me
|
150,9
|
236,3
|
77,0
|
246,7
|
198,2
|
Free Cash Flow
|
Me
|
95,1
|
175,8
|
-66,2
|
39,6
|
201,7
|
Shares
|
1 000
|
355 513
|
355 513
|
355 513
|
328 166
|
328 166
|
Share price
|
Eur
|
5,23
|
7,14
|
5,85
|
5,42
|
5,82
|
Market value
|
Me
|
1 859,3
|
2 538,4
|
2 079,7
|
1 778,7
|
1 909,9
|
P/E
|
%
|
9,2
|
18,3
|
22,5
|
13,9
|
27,7
|
Divident earnings
|
%
|
5,5
|
2,9
|
3,2
|
3,1
|
2,1
|
Stora Enso
Stora Enso on
suomalais-ruotsalainen metsäyritys, joka syntyi yhdistymisen johdosta vuonna
1998. Stora Enso on yksi maailman suurimmista painopaperin valmistajista. Stora
Enson liikevaihdosta 73 % menee Eurooppaan, 18 % Aasiaan sekä Tyynenmeren
alueelle ja loput jakautuvat Amerikoiden ja muiden kesken. Yrityksen tuotteet
jakautuvat viiteen kategoriaan, jotka ovat: Consumer Board, Packaging
Solutions, Biomaterials, Wood Products ja Paper. Paperivalmisteet on suurin
kategoria ollen 29 % koko liikevaihdosta. Toiseksi suurinta kategoriaa edustaa Consumer
Board (25 %), joihin kuuluvat erilaiset neste- ja elintarvikepakkaukset. Paperinvalmistus
on merkittävä osa Stora Enson liiketoimintaa ja se on valitettavasti myös n. 5
% vuosivauhtia laskeva toimiala. Kasvua onkin haettu aaltopahvipakkausten ja
kuluttajapakkausten valmistuksesta, joiden kysyntä on ollut maailmanlaajuisesti
kasvussa. Stora Enso on myös lähtenyt tekemään yhteistyötä Ikean ja H&M
kanssa TreeToTextile yhteisyritykseen, jonka tarkoituksena on valmistaa uusia
tekstiilikuituja vastuullisesti selluloosasta.
Stora Enson liikevaihto
on ollut kasvun uralla kolme vuotta, jonka aikana tulos on yli kaksinkertaistunut.
Oman pääoman tuottokin on kasvanut merkittävästi. Velkaisuus on myös Stora Ensonkin
osalla laskenut mallikkaasti jokaisena vuotena. Osinko on ollut kasvu-uralla
viisi vuotta ja se on nykyiseen tuloksentekoon suhteutettuna kestävällä pohjalla.
Stora Enso on kovassa tuloksenteko kunnossa tällä hetkellä. Alla vielä
taulukko, jossa on yrityksen tunnusluvut viimeiseltä viideltä vuodelta.
StoraEnso
|
Yksikkö
|
2018
|
2017
|
2016
|
2015
|
2014
|
Turnover
|
Me
|
10486
|
10045
|
9802,0
|
10 040,0
|
10 213,0
|
-change
|
%
|
4,4
|
2,5
|
-2,4
|
-1,7
|
-3,1
|
EBIT
|
Me
|
1390
|
904
|
783,0
|
1 059,0
|
400,0
|
-of turnover
|
%
|
13,3
|
9,0
|
8,0
|
10,5
|
3,9
|
Earnings
|
Me
|
988
|
614
|
407,0
|
783,0
|
90,0
|
-of turnover
|
%
|
9,4
|
6,1
|
4,2
|
7,8
|
0,9
|
ROE
|
%
|
15,5
|
10,3
|
7,2
|
14,6
|
1,7
|
ROI
|
%
|
15,5
|
11,9
|
10,2
|
10,6
|
9,5
|
Gearing
|
%
|
31,0
|
38,0
|
47,0
|
60,0
|
65,0
|
B /equity/share)
|
Eur
|
8,51
|
7,62
|
7,36
|
6,83
|
6,43
|
P/B
|
1,2
|
1,7
|
1,4
|
1,0
|
1,4
|
|
EPS
|
Eur
|
1,28
|
0,79
|
0,59
|
1,02
|
0,13
|
Divident
|
Eur
|
0,50
|
0,41
|
0,37
|
0,33
|
0,30
|
Divident/earnings
|
%
|
39,1
|
51,9
|
62,7
|
32,4
|
230,8
|
Balance sheet
|
Me
|
12849,0
|
11770,0
|
12 326,0
|
12 361,0
|
12 847,0
|
Long-Depts
|
Me
|
2265,0
|
2046,0
|
2655,0
|
3 342,0
|
3 530,0
|
L-Depts/Earnings
|
years
|
2,3
|
3,3
|
6,5
|
4,3
|
39,2
|
Turnover/balance
|
%
|
82
|
85
|
80
|
81
|
79
|
Cash Flow (oper.)
|
Me
|
1092
|
1202
|
1360
|
1216
|
888
|
Free Cash Flow
|
Me
|
595
|
506
|
906
|
267
|
142
|
Shares
|
1 000
|
788 620
|
788 620
|
788 620
|
789 538
|
789 538
|
Share price
|
Eur
|
10,09
|
13,20
|
10,40
|
7,07
|
9,17
|
Market value
|
Me
|
7 957,2
|
10 409,8
|
8 201,6
|
5 582,0
|
7 236,1
|
P/E
|
%
|
7,9
|
16,7
|
17,6
|
6,9
|
70,5
|
Divident earnings
|
%
|
5,0
|
3,1
|
3,6
|
4,7
|
3,3
|
UPM Kymmene
UPM kymmene liikevaihto jakautuu
pääasiallisesti seitsämään eri kategoriaan, jotka ovat: Communication Papers
(40 %), Biorefining (25 %), Raflatac (13 %), Specialty Papers (12 %), Plywood (4
%), Energy (3 %) ja muut (3 %). Markkina-alueista tärkein on Eurooppa (62 %),
jota seuraavat Aasia (20 %), Pohjois-Amerikka (12 %) ja muu maailma (6 %).
Yrityksellä on 54 tuotantolaitosta 12 eri maassa. UPM Biorefining on merkittävin
ja paras katteisin osa alue yrityksen eri toiminnoista. Biorefining koostuu
saha-, biopolttoaine- ja selluliiketoiminnasta. Tuotteisiin kuuluvat mm.
erikoispaperit, pehmopaperit ja pakkauskartongit. Toiseksi suurinta katetta raksuttaa
Raflatac, joka koostuu erilaisista tarralaminaateista elintarvike-, juoma-, hygienia-
ja lääketeollisuuden tarpeisiin.
UPM Kymmene liikevaihto
on pysynyt lähes muuttumattomana viimeistä kolme vuotta, mutta samalla
liikevoitto on noin 1.5 kertaistunut. Oman pääoman tuottokin on ollut kasvun uralla,
mutta Stora Ensoa ja Metsä Boardia vastaaviin lukemiin ei ole päästy. UPM Kymmene
on harvinainen metsäyritys, koska sillä on negatiivinen nettovelallisuus (=rahaa
enemmän kuin velkaa). Osinkoa on maksettu viimeiset viisi vuotta joka vuosi
enemmän ja sen osuus nykyisestä tuloksesta on kestävällä pohjalla. Alla
taulukko, jossa on yrityksen tunnusluvut viimeiseltä viideltä vuodelta.
UPM-Kymmene
|
Yksikkö
|
2018
|
2017
|
2016
|
2015
|
2014
|
Turnover
|
Me
|
10483
|
10010
|
9812,0
|
10 138,0
|
9 868,0
|
-change
|
%
|
4,7
|
2,0
|
-3,2
|
2,7
|
-1,9
|
EBIT
|
Me
|
1895
|
1259
|
1135,0
|
1 142,0
|
674,0
|
-of turnover
|
%
|
18,1
|
12,6
|
11,6
|
11,3
|
6,8
|
Earnings
|
Me
|
1496
|
974
|
880,0
|
916,0
|
512,0
|
-of turnover
|
%
|
14,3
|
9,7
|
9,0
|
9,0
|
5,2
|
ROE
|
%
|
12,9
|
11,5
|
10,9
|
11,9
|
6,9
|
ROI
|
%
|
14,6
|
12,5
|
10,5
|
10,3
|
6,5
|
Gearing
|
%
|
-3,0
|
2,0
|
14,0
|
26,0
|
32,0
|
Equity ratio
|
%
|
-17,0
|
66,6
|
59,4
|
56,1
|
52,7
|
B (equity/share)
|
Eur
|
18,36
|
16,24
|
15,43
|
14,89
|
14,02
|
P/B
|
1,2
|
1,6
|
1,5
|
1,1
|
1,3
|
|
EPS
|
Eur
|
2,80
|
1,82
|
1,65
|
1,72
|
0,96
|
Dividend
|
Eur
|
1,30
|
1,15
|
0,95
|
0,75
|
0,70
|
Dividend/earnings
|
%
|
46,4
|
63,2
|
57,6
|
43,6
|
72,9
|
Balance sheet
|
Me
|
13996
|
13067
|
13 911,0
|
14 139,0
|
14 195,0
|
Long-Depts
|
Me
|
753
|
789
|
1835,0
|
2 797,0
|
3 058,0
|
L-Depts/Earnings
|
years
|
0,5
|
0,8
|
2,1
|
3,1
|
6,0
|
Turnover/balance
|
%
|
75
|
77
|
71
|
72
|
70
|
Cash Flow (oper.)
|
Me
|
1391
|
1558
|
1686,0
|
1 185,0
|
1 241,0
|
Free Cash Flow
|
Me
|
1131
|
1336
|
1424,0
|
793,0
|
994,0
|
Shares
|
1 000
|
533 324
|
533 736
|
533 736
|
533 736
|
533 736
|
Share price
|
Eur
|
22,06
|
25,91
|
23,30
|
16,05
|
17,90
|
Market value
|
Me
|
11 765,1
|
13 829,1
|
12 436,0
|
8 566,5
|
9 553,9
|
P/E
|
%
|
7,9
|
14,2
|
14,1
|
9,3
|
18,6
|
Divident earnings
|
%
|
5,9
|
4,4
|
4,1
|
4,7
|
3,9
|
Vertailu
Jokainen vertailussa
oleva yritys vaikuttaa edullisesti hinnoiteltuna nykyiseen hintaansa
verrattuna. Metsäyhtiöt mielletään tavallisesti syklisiksi yrityksiksi, jonka
vuoksi osakkeiden arvostus saattaa muuttua paljonkin lyhyellä aikavälillä.
Lähteestä riippuen metsäyrityksen sykliksi ajatellaan n. 7-10 vuotta. Tällä
hetkellä metsäyritysten mielletään nauttivan syklin huipusta.
Olen kerännyt alla
olevaan taulukkoon yritysten osakkeiden arvostuksen viimeiseltä viideltä
vuodelta. Osakekurssit ovat jokaisen yrityksen kohdalla noussut merkittävästi
tutkitun ajanjakson aikana, vaikka 2018 lopun tasokorjaus hieman laskikin jokaisen
yrityksen arvostusta. Jokaisen osakkeen arvostus on kuitenkin jonkin verran
toipunut tasokorjauksesta tähän päivään mennessä.
Yritys
|
Osakkeen arvostus ajankohtana
|
|||||
25.3.2019
|
31.12.2018
|
31.12.2017
|
31.12.2016
|
31.12.2015
|
31.12.2014
|
|
Metsä Board
|
5,54 €
|
5,23 €
|
7,14 €
|
6,79 €
|
6,73 €
|
4,40 €
|
Stora Enso
|
10,59 €
|
10,21 €
|
13,22 €
|
10,21 €
|
8,39 €
|
7,53 €
|
UPM-Kymmene
|
25,41 €
|
22,06 €
|
25,91 €
|
23,34 €
|
17,03 €
|
13,77 €
|
Aloitin vertaamalla
jokaisen kolmen yrityksen tunnuslukuja kuluvan vuoden (2018), 3 vuoden
keskiarvon ja 5 vuoden keskiarvon perusteella. Nämä tulokset ovat nähtävissä
alla olevasta taulukosta (klikkaa kuva isommaksi).
Tutkittujen tunnuslukujen
perusteella jokainen kolmesta yrityksestä vaikuttaa varsin kohtuullisesti
hinnoitellulta. Jokaisella yrityksellä on oman pääoman tuotto kasvanut viiden
vuoden aikana kohisten. Korkea oman pääoman tuotto kuvaa yleensä sitä, että
yrityksellä on markkinaetu, jonka avulla se voi nostaa hintojaan riippumatta
muiden alan yritysten kehityksestä. Alla olevassa kuvassa on vertailtu
yritysten oman pääoman tuottoa toisiinsa.
Vuodesta toiseen parasta oman
pääoman tuottoa on nakutellut Metsä Board. Kaikkien yritysten kohdalla oman pääoman
tuotto on kuitenkin kasvanut tarkasteluajankohtana.
Nettovelkaantumisaste on
yksi seuratuimmista tunnusluvuista, joka kuvaa yrityksen liikkumavaraa uusien
toimintojen ostamiseen sekä investointien tekemiseen. Rahoituskustannukset ovat
myös sitä edullisempia, mitä vähemmän velkaisesta yrityksestä on kyse. Alla
olevassa kuvassa on vertailtu yritysten nettovelkaantumisastetta toisiinsa.
Kaikkien yritysten
nettovelkaantumisaste on ollut laskeva ja tällä hetkellä hyvällä tasolla. Täysin
nettovelaton on UPM Kymmene, jolla on taantuman tullessa paljon varallisuutta
selviytyä sen yli.
Jokaisen metsäyrityksen
kohdalla arvostus on laskenut vuoden 2018 aikana vaikka tulos ja muut
tunnusluvut ovat parantuneet. Osakemarkkinoilla on tapana hinnoitella
tapahtumia 1-2 vuotta aikaisemmin, joka voisi viitata siihen, että
metsäyritysten sykli vaihtuu pian laskevaksi. Osakkeiden P/E-luku on jokaisen
yrityksen kohdilla alhaisimmillaan pitkään aikaan. Tunnuslukujen ja arvostuksen
valossa on helposti tunnistettavissa metsäyritysten syklinhuippu. Syklin huiput
kestävät pääasiallisesti vain pari vuotta, joten syklin suunnan vaihtuminen on
entistä todennäköisempää. Yrityksiin sijoittaminen tällä hetkellä voi siis olla
harkinnanvaraista tai ainakin kaikkea sijoitettavaa omaisuutta ei pitäisi kerralla
heittää yritykseen.
Parhainta tuottoa
sijoitetulle ja omalle pääomalle nakuttaa Metsä Board. Vähiten velkainen yritys
on taas UPM Kymmene. Kaikki maksavat suunnilleen saman verran osinkoa osakkeen
arvoon suhteutettuna ja osinko on kaikilla kestävällä pohjalla (vaikka UPM Kymmenellä
se on parhaiten hanskassa). UPM Kymmene ja Stora Enso ovat taas eniten
riippuvaisia paperin hinnan kehityksestä. Parhaimman yrityksen valinta ei ole
siis täysin yksiselittäistä, mutta itse taidan kuitenkin kallistua UPM Kymmene
puoleen. En omista yhtäkään yritystä, mutta olen harkinnut niiden ostamista. En
ole kuitenkaan vielä tehnyt lopullista sijoituspäätöstä.
Laitetaan vielä loppuun
disclaimer.
Mitään kirjoittamaani ei pidä
ottaa sijoitusneuvona. Minulla ei ole talousalan koulutusta eikä pätevyyttä.
Blogini tulee käsittelemään sijoittamista, mutta niiden perusteella kenenkään
ei pidä tehdä minkäänlaisia päätöksiä. En ole vastuussa sijoitustesi voitoista
tai tappioista. En ole vastuussa linkkieni tiedon oikeellisuudesta enkä niiden
mahdollisesti aiheuttamista vahingoista tai hyödyistä. Kirjoitukseni edustavat
omaa mielipidettäni ja niitä ei pidä tulkita absoluuttisena faktana. Suhtaudu
blogissa olevaan tietoon kriittisesti ja
huomioi, että en välttämättä käsittele asioita objektiivisesti. Lukijan on myös
hyvä ymmärtää, että blogissa oleva tieto voi olla virheellistä.
Mikä on sun mielestäsi paras metsäyritys
Suomessa?
Lähteet: https://www.metsateollisuus.fi/tilastot/,
https://www.metsaboard.com/MaterialArchive/Annual-reports-and-summaries/Metsa-Board-vuosikertomus-2018.pdf, https://www.storaenso.com/en/investors/reports-and-presentations
ja https://www.upm.com/fi/sijoittajat/
Hyvää ja asiantuntevaa vertailua, kiitos siitä. Näkökulmasi tuntuu olevan etenkin paperissa, kun sanot että metsäteollisuuden tuotteen painottuvat viiteen eri kategoriaan, jotka tuottavat paperia, sellua ja havusahatavaraa. Perinteisen paperin lisäksi minusta mielenkiintoista on etenkin puun haketus energiaksi. Saa nähdä mihin suuntaan kotimainen energiapuun käyttö menee lähivuosikymmeninä, itse seuraan kovalla mielenkiinnolla.
VastaaPoistaKiitos kommentista! Tein kirjoituksen tosiaan pörssissä olevien metsäteollisuusyritysten näkökulmasta ja ne ovat pääasiallisesti paperia valmistavia yrityksiä. Puun käyttämisestä energianlähteenä ei ole minulle niin tuttua, että siitä voisi hirveästi mitään kirjoittaa! :D
PoistaMitä ajattelet Sulapacista? Stora Enso on siinä mukana.
VastaaPoistaMetsä Boardin Äänekosken ja Kemin (tuleva) biotuotetehtaista?
SIitä että UPM Kymmene on Suomen toiseksi suurin ydinvoiman omistaja?
Sulapacin valmistava biohajoava puumateriaali (puuhake ja jokin liimaseos) on ajatuksen tasolla todella hyvä juttu. En ole hirveästi aikaa viettänyt vielä tämän materiaalin ominaisuuksien tutkimiseen muoviin verrattuna, mutta en usko siitä tulevan erityisen merkittävä muovin korvaaja. Joissain tuoteryhmissä tällainen pakkaus luo tuotteelle lisäarvoa, mutta todelliseksi "muovitappajaksi" en sitä usko todellakaan. Olen lukenut tutkimuksia ja noin 30 % tapauksissa muovi pystyttäisiin korvaamaan muulla valmisteella (esim. puupohjaiset). Muovi on ominaisuuksiltaan niin ylivoimaista monessa tapauksessa, että sen korvaaminen on erittäin vaikeaa. Muovi on kevyttä (logistiikasta johtuvat päästöt ovat suurin ongelma, joten paino on tärkeä osa tuotetta), erittäin hyvin esim. elintarvikkeille sopiva (ei juurikaan läpäise kaasuja, helppo valmistaa steriilituotteita, erinomainen kyky pitää tuotteet hyvinä pitkään) ja edullista.
PoistaSulapacin vaikutusta Stora Ensoon on siis vaikeaa arvioida, koska en usko tämän tuotteen laajenevan maailmanlaajuisesti.
Metsä Boardin biotuotetehdas on järkevä investointi, koska se kasvattaa mm. kartongin, pehmo- ja painopaperin kapasiteettia. Ajatuksena heillä on käyttää 100 % kaikki sivuvirrat, joka on mielestäni järkevää. Uskon, että he alkavat kehittämään siellä myös uusia pitkälle jalostettuja tuotteita siellä.
UPM Kymmenen sidoksesta ydinvoimaloihin ei ollut tiedossa. Itse pidän ydinvoimaloita keskeisessä asemassa ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa. Kasvattaisin ydinvoimaloiden määrää Suomessa ehdottomasti.