Kullan rooli pitkäjänteisen sijoittajan salkussa – Näin ostat fyysistä sijoituskultaa Suomessa

Kaupallinen yhteistyö: Jalonom

Kulta on sijoituskohteena uniikissa asemassa. Siitä puhutaan usein kriisitilanteiden ja maailmanlopun vakuutuksena, ja sen vuoksi keskustelu voi joskus muistuttaa enemmän uskonnollista kuin analyyttistä. Harvemmin kuitenkaan kuulen kysyttävän sitä minua kiinnostavaa kysymystä kullasta puhuttaessa: Mikä on kullan rooli salkussa, jota rakennetaan vuosikymmeniksi tai ylisukupolvisesti?

Tässä artikkelissa pyrin vastaamaan tähän kysymykseen. Ensin käyn läpi, miksi itse päädyin allokoimaan pienen osuuden kultaan ja mitkä toimivat päätöksen ajureina. Toisena keskustelen siitä, mitä kulta ei ole, jotta kukaan ei saa väärää käsitystä asiasta. Lopuksi kerron miten sijoituskultaa pystyy hankkimaan Suomessa turvallisesti, mikä sen kustannus oli, ja mitkä ovat yleisimmät säilytysvaihtoehdot kullalle.

Ja kyllä, osinkoja rakastava Osinkoinsinööri todella hankki omaisuusluokkaa, joka ei ole maksanut kertaakaan osinkoa viimeisen viiden tuhannen vuoden aikana. Niin se maailma, ja allekirjoittanut muuttuu, kun tukan väri alkaa koko ajan muuttua enemmän harmaaksi.

Velkaantuminen, moraalikato ja huomaamaton vero

Vaikka tykkäänkin kiiltävistä asioista, niin kullan kultainen väri ei kuulu lempiasioihini. Olen enemmän valkokullan ystävä. Toisin sanoen kultaposition liittäminen sijoitusportfoliooni ei liity sen kellertävään kiiltoon, vaan johonkin ihan muuhun. Syy hankintaan on yksinkertaisesti rakenteellisessa ongelmassa, jonka näen maailmassa.

Länsimaiden velkasuhteet ovat kasvaneet räjähdysmäisesti ja ovat historiallisen korkealla tasolla, jossa velkamäärän takaisinmaksu ylijäämäisin budjetein (tietääkö edes mikään maa, mitä tämä tarkoittaa Norjaa lukuun ottamatta) ei ole realistinen skenaario. Yhdysvaltojen velkamäärä suhteessa bruttokansantuotteeseen on yli 120 prosenttia, Italian noin 140 prosenttia ja pian Suomikin pääsee ”iloisesti” liputtamaan 100 prosentin velkasuhdetta (tällä hetkellä vielä noin 90 prosenttia, mutta 100 on lasissa pian). Näistä viimeisin on kasvattanut velkasuhteen 30 prosenttiyksiköstä nykyiseen 90 prosenttiyksikköön finanssikriisin jälkeen todella lyhyessä ajassa, jota on kylmäävää seurata vierestä.

Suomen valtionvelan määrä vuodesta 2001 alkaen. Lähde: Tilastokeskus

Valtionvelka ja velanottaminen ovat molemmat asioita, joita on poliittisesti vaikea korjata. On helposti poliittinen itsemurha tehdä tarpeellisia ja kiperiä rakenteellisia muutoksia velkaantumisen nopeuden estämiseksi ja velkasuhteen taittamiseksi, minkä vuoksi on ymmärrettävää (vaikkakin ei hyväksyttävää) valita velanottamisen jatkaminen. On siis valtava riski moraalikadolle, jonka huomaa valtaavan koko ajan enemmän ja enemmän maailman maita. Kun valtio laskee liikkeeseen velkaa omassa valuutassaan ja pystyy samalla vaikuttamaan siihen, mikä tuon valuutan arvo on vuosikymmenien päästä, kannustin tehdä mielenkiintoisia päätöksiä on ilmeinen. Velkaa ei kannata maksaa pois nyt, kun huomaamaton vero hoitaa sen reaaliarvon puolestasi ja maksaminen helpottuu.

Huomaamaton vero, kavereiden kesken inflaatio, on velallisen ystävä, kunhan korot pysyvät aisoissa. Kahden prosentin inflaatiotavoitteella käteisen ostovoima puolittuu noin 35 vuodessa, kun kolmen prosentin toteumalla se on noin 25 vuotta. Nyt otettu velka on helpompi maksaa tulevaisuuden inflatoituneilla euroilla. Muutos käteisen arvossa on normaalitilanteissa sen verran hiljainen tahdiltaan, että sen huomaaminen ei ole helppoa, jos ei aktiivisesti seuraa tilannetta.

Siinä missä rahamäärän kasvattaminen on aina yhden päätöksen takana, kullan kanssa se on ihan eri juttu. Kulta on harvinainen omaisuuserä, jonka määrää ei voi vain kasvattaa poliittisella päätöksellä, vaan se vaatii todellista kaivostoimintaa, joka vaatii valtavia resursseja. Vuosittainen kaivostoiminta lisää saatavilla olevia kultavaroja vain noin parin prosentin vuositahtia huolehtien siitä, että liikatarjonta ei romahduta sen arvoa.

Kullan ja osakemarkkinoiden korrelaatio

Lähtökohtaisesti osakesijoittajaksi tituleeraava allekirjoittanut aloittaa aina ensiksi selvittämään, onko uudella hankittavalla omaisuuserällä korrelaatiota osakemarkkinan kanssa. Kullan pitkän aikavälin korrelaatio osakkeisiin on käytännössä nolla, mutta on olemassa tilanteita, joissa korrelaatio on löydettävissä.

Kriisitilanteissa, eli sellaisissa, missä valitettavasti tunnumme olevan vähän väliä, osakkeiden ja joukkokirjalainojen korrelaatio on korkea, vaikka juuri silloin toivoisimme eniten hajautusta ja siitä saatavia hyötyjä. Silloin salkussa olisi hyvä olla kullan kaltaisia omaisuuslajeja, jotka eivät seuraa samaa hintakehitystä kuin hyvin harvinaisissa tapauksissa. Koronaviruksen aiheuttamassa romahduksessa keväällä 2020 oma osakesalkkuni koki liki 60 prosentin laskun muutamassa viikossa. Tämä olisi ollut juuri sellainen tilanne, jossa altistus kultaan olisi ollut paikallaan, jos sitä olisi silloin salkusta löytynyt.

Kulta pitkäaikavälin inflaatiosuojana ja mitä se ei ole

Kultaa kutsutaan usein inflaatiosuojaksi. Se onkin sitä pitkällä aikavälillä, mutta ei lyhyellä. Esimerkiksi vuonna 2021–2022 Euroalueen inflaatio oli 10 prosenttia (todellisuudessa jopa enemmän, mutta seurataan virallisia lukuja), mutta tällä aikavälillä kulta polki euroissa mitattuna lähes paikallaan. Kulta ei siis tule suojaamaan ostovoimaasi joka hetki, mutta se toimii hyvänä vakuutuksena rahajärjestelmän uskottavuuden heikkenemistä vastaan, mikä voi velkaantumisen etenemisen myötä nopeutua tulevaisuudessa.

Kulta ajatellaan myös usein turvasatamaksi, jonka arvo nousee haastavina ja turvattomina aikoina. Tämä onkin osittain totta, mutta on myös hyvä ymmärtää, että kultakin on volatiili omaisuusluokka ja senkin arvo voi hyvin vaihdella 10–20 prosenttia lyhyessäkin aikaikkunassa. Esimerkiksi maaliskuun 2026 hintapiikistä ollaan tultu alas tähän päivään mennessä noin 20 prosenttia, vaikka geopoliittisia jännitteitä on riittänyt kuin muille jakaa.

Kullan spot-hinnan kehitys kolmen vuoden ajalta. Lähde: Jalonom

Mikä allokaatio kullalle olisi sopiva?

Allekirjoittanut luokittelee kullan omassa sijoitussalkussa vaihtoehtoisten sijoitusten kategorian alle yhdessä Pokémon-korttien (tiedän, hauskaa, mutta totisinta totta) ja kryptovaluuttojen kanssa. Nämä kolme omaisuusluokkaa eivät ole tietenkään mitenkään sama asia, enkä niitä siksi rinnasta samaan kategoriaan. Oma allokaationi on vain enemmän osakkeissa ja sijoitusasunnoissa, mutta niitä tukemaan on tullut nämä vaihtoehtoiset sijoituskohteet.

Tavoittelen pitkällä aikavälillä noin viiden prosentin allokaatiota vaihtoehtoisissa sijoituskohteissa. Jos pääsen tavoitteesi, taloudelliseen riippumattomuuteen 50 ikävuoteen mennessä, tulee viiden prosentin allokaatio tarkoittamaan noin 40 000 euron omaisuuserää, joka ei ole mikään pieni positio omasta mielestäni.

Jokainen sijoittaja tietää itse parhaiten, mitä allokaatiota tavoittelee kultaan, enkä täten lähde sitä mitenkään ohjeistamaan. Näen itse vain tulevaisuuden, jossa moraalikato tulee kasvamaan ja ei ole poissuljettua (vaikkakin hyvin epätodennäköistä), että nykyisen kaltainen rahajärjestelmä natisisi liitoksissaan. Vaikka omaankin vielä luoton nykyiseen finanssijärjestelmään, niin näen tulevaisuuden, jossa se ei ole enää yhtä luotettava. Ja tätä skenaariota täytyy miettiä silloin, kun varallisuutta kerryttää vuosikymmeniksi tai ylisukupolviseksi. En siis usko, että kulta tulee tuottamaan vuosikymmenien aikana paremmin kuin osakkeet, mutta ei se ole sen tarkoituskaan salkussa. Se on salkussa sitä mahdollista musta joutsen -tilannetta varten.

Sijoituskullan ostaminen Jalonomilta Turun toimipisteestä

Kiinnostuin sijoituskullan ostamisesta tämän vuoden alkupuolella, mutta ruuhkavuosia elävänä pienen tytön isänä aktivoituminen asian suhteen vain allekirjoittaneella kesti tovin. Etsin kuumeisesti luotettavaa ja kotimaista sijoituskullan myyjää ja törmäsin nopeasti googlettamisen aloittamisen jälkeen Jalonomiin. Jalonom on kotimainen perheyritys, jolla on kiinteiden toimipisteiden lisäksi myös liikkuvia asiointipisteitä ympäri Suomea. Allekirjoittaneen, lietolaisen jampan, oli helppo kipaista Mylly-reissun yhteydessä Länsikeskuksessa sijaitsevaan Jalonomin toimipisteeseen ostamaan sijoituskultaa.

Jalonomilta kultaa voi ostaa kahdella tavalla, verkkokaupassa ja toimipisteessä, kuten allekirjoittanut teki. Normaalisti ostan kaiken verkkokaupasta, mutta halusin kömpiä toimipisteelle nähdäkseni, miten ostoprosessi toimii kasvotusten. Jalonomista ostettavan kullan hinta päivittyy 30 sekunnin välein ja lukittuu vasta maksuvaiheessa, joten maksamasi hinta kullasta on aina oikea. Verkkokaupasta ostaessasi kulta toimitetaan sinulle Matkahuollon kautta vakuutettuna ja kaikki yli 2000 euron tilaukset ovat maksuttomia. Paikan päällä ostettaessa maksutapoina käyvät kortti ja käteinen, mutta ei valitettavasti American Express, jota allekirjoittanut ensisijaisesti kokeili lentopisteiden toivossa.

Umicore kultaharkko Jalonom-verkkokaupassa. Lähde: Jalonom

Pohdin kovasti viiden gramman ja kymmenen gramman kultaharkon välillä. Mitä pienempi harkko, sitä suurempi valmistuskustannus suhteessa metallin arvoon kertoi asiakaspalvelija. Yhden gramman harkossa preemio voi olla kymmeniä prosentteja, kun taas isojen poikien/tyttöjen kilon harkossa alle prosentin luokkaa. Päädyin kuitenkin kompromissina ostamaan viiden gramman harkon, joka 16.10.2026 maksoi 668.13 euroa (133.63 €/g). Kullan spot-hinta kyseisenä päivänä oli noin 120 €/g, joten preemio tämän suuruisessa kultaharkossa on noin 10 prosentin luokkaa, mikä ei ole yhtään hassumpi. Kymmenen gramman kultaharkossa se olisi ollut merkittävästi pienempi, mutta harmillisesti samaan kuukauteen osui todella paljon ylimääräisiä kustannuksia, ja piti tyytyä pienempään.

Kultaharkon omistajan on helppo hymyillä

Ostin itselleni Umicoren kultaharkon, joka täyttää London Bullion Market Associationin vaatimukset. Tämän lisäksi Jalonom takaa alkuperän ja laadun aitoustodistuksin. Näillä tiedoilla on merkitystä silloin, kun myyt kullan eteenpäin. Jalonomin toimipisteen asiantuntevat myyjät kertoivat näistä asioista mielellään lisää, kun kyselin asiasta tietämättömänä.

Koska olen aivan untuvikko kultasijoittaja, yllätyin viiden gramman kultaharkon koosta. Kullan korkea tiheys johtaa siihen, että viiden gramman kultaharkko on noin postimerkin kokoinen, mutta omaa silti lähes 700 euron arvon. Tätä on vaikea käsittää ennen kuin asian näkee ensimmäistä kertaa.

Säilytys ja verotus lyhyesti

Kultaa voi tietysti säilyttää vaikka patjan alla kotona, mutta se ei ole arvatenkaan turvallisin vaihtoehto. Kotivakuutukset kattavat tyypillisesti vahinkoja jalometalleihin liittyen, mutta tarkemmat ehdot kannattaa aina tarkistaa vakuutusyhtiöltä. Kullan voi myös halutessaan säilyttää Jalonomilla, jolla on tallelokerot Espoossa, Helsingissä ja Lahdessa. Itse pidän fyysisistä asioista ja niiden päällistelystä, niin otin kultaharkon mukaani.

Verotus, se maailman kuivin asia, on asia, johon on hyvä perehtyä ennen kullan ostamista. Sijoituskulta on arvonlisäverotonta, myyntivoitosta maksetaan pääomatuloveroa normaalein säännöin ja hankintameno-olettamaa voi käyttää, jos omistusaika on tarpeeksi pitkä. Koska kulta ei ymmärrettävistä syistä maksa osinkoa, verotus lykkääntyy kokonaan myyntihetkeen.

Lopuksi

Viiden gramman kultaharkko ei muuta salkkuni koostumusta mitenkään merkittävästi, koska se onkin vasta ensimmäinen erä positiossa, jota kasvatan hitaasti vuosien aikana ilman kiirettä. Jos kullan reaalihinta on kymmenien vuosien päästä suunnilleen samassa tasossa kuin nyt, niin olen tyytyväinen. Se tarkoittaa sitä, että maailmassa meni paremmin kuin mitä pahimmassa skenaariossa olisi voinut käydä, ja tämän aikana toivottavasti muu salkkuni hoiti tuotto-osuuden. Vakuutus, jota ei tarvinnut käyttää, on aina paras mahdollinen lopputulos.

Jos haluat allekirjoittaneen tavoin alkaa sijoittamaan kultaan, niin valitse toimijaksi luotettava ja kotimainen perheyritys Jalonom. Pääset ostamaan sijoituskultaa ja muita valikoimassa olevia arvometalleja Jalonomin toimipisteistä tai verkkokaupasta, jonka linkin laitan sinulle alle.

Jalonom - Verkkokauppa

Vastuuvapauslauseke: Jalonom ei anna sijoitussuosituksia. Osinkoinsinöörin vastuuvapauslauseke.